Mietteitä maailman menosta ja ihmiselosta

Kirjoittaja on yhden kirjan julki saanut kaupunkilehden toimittaja, joka yrittää ymmärtää, mitä ihmettä tässä maailmassa ja oman pään sisällä oikein tapahtuu.

Aimo Salonen has not set their biography yet

Anttila-erotiikalla onneen

Että niin moni 70-luvun alun suomalainen teinipoika hoksasikin sen samaan aikaan toisistaan riippumatta: Anttilan postimyyntiluettelon eroottisen latauksen.

 

Lue lisää...

Se on nyt korkeemman käres

Nyt minä olen sen hieronut semmoiseen kuntoon, että tästä eteenpäin saa hieroa kustantaja. Toisen kirjani käsikirjoituksesta puhun, siitä, jota olen käsittelyt jo blogeissani http://www.heili.fi/blogit/neljae-viikkoa-hullua-hakkaamista ja http://www.heili.fi/blogit/millaisten-tyyppien-kanssa-oikein-kesaeni-vietaenkaeaen.


Hakkasin siis alkukesällä hulluna konettani neljä viikkoa ja sain aikaiseksi itse tarinan, jossa oli vielä paljon hiottavaa. Oli kirjoitusvirheitä, oli epäloogisuuksia, oli toistoa ja löysää tekstiä, oli kaikenlaista parannettavaa. Kiusasin joukkoa ystäviänikin lähettämällä tekstini luettavaksi ja pyytämällä huomioita. Yksi palaute koski kirjan nimeä: siitä voisi pudottaa yhden sanan ja jättää yhden rautalangan vääntämisen pois.

Lue lisää...

Voe ihmettä: ettäkö kirjastoaato!

Muistan sen selvästi: Porosuon kautta alkaa kulkea kirjastoauto!

Tajakan Väinö sen kertoi ja uutinen kuulosti niin ihmeellisestä. Jaa, että kirjastoautoko. Sitä piti makustella. Melkein kuulosti yhtä kummalliselta kuin rautatie Matista ja Liisasta. Ettäkö pyörille siirretty kirjasto.

Lue lisää...

Yö kesäinen itäisen siltojen kaupungin

Laguunin nään kaksoiskotkankin pään
näen nousevan taivaaseen päin.
Hmmm – hymysi saan
ja niemen kärkeen katsomaan
mennään lähestyvää sorsavanaa.
Yö kesäinen itäisen siltojen kaupungin
meidät tuo saaren luo.

Kaikuu soitto yli veen
kutsuu Tuulaaki luokseen
tanssitaan ja johdatat mut yön tunnelmaan.
Soitto hiipuu
silta rauhoittuu
hiljenee virta autojen.
Yö kesäinen itäisen siltojen kaupungin
meitä nyt lähentää.

Lue lisää...

Neljä viikkoa hullua hakkaamista

Hulluna hakkasin konettani, ja nyt se on valmis: uusi tarinani. Siis tarina on valmis – ei käsikirjoitus, jonka täytyy tuon paahtamisen jälkeen olla täynnä virheitä ja epäloogisuuksia ja muuta hiottavaa.


Puhun nyt toisesta kirjastani, jonka kirjoittamisen näköjään aloitin maanantaina 23.5.2016, siis noin kuukausi sitten. Samana päivänä kun aloitin, pistin Heilin sivulle myös blogikirjoituksen http://www.heili.fi/blogit/millaisten-tyyppien-kanssa-oikein-kesaeni-vietaenkaeaen, jossa totesin, että esikoisestani tämä poikkeaa siinä, että tässä on samaan aikaan sekä enemmän että vähemmän henkilökohtaista kuin esikoisessani: enemmän siinä mielessä, että pyörittelen eri hahmojen kautta itselleni tosi tärkeitä teemoja, vähemmän siinä mielessä, että siinä ei ole juurikaan itselleni tapahtuneita asioita.

Lue lisää...

Loikataanpa digissä – mutta minne?

OPETTAJA-LEHDESSÄ http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1408914749665 näytti olevan juttua perusopetuksen uudesta opetussuunnitelmasta, jossa siinäkin puhutaan digiloikasta. Lahtelaisen Myllypohjan koulun opettaja Katja Järvinen ja joensuulaisen Mutalan koulun opettaja Mari Hämäläinen esittävät jutussa huolensa tavoitteiden ja resurssien välisestä ristiriidasta. Sama näyttää olevan tilanne niin opetuksessa kuin journalismissakin: tekniikasta humaltuminen ajaa ohi siitä, mitä tekniikalla pitäisi tehdä.


Sivistyksestähän tässä on kyse. Jos suuri osa opettajista joutuu tuskailemaan tekniikkaa, jota he eivät hallitse, ja jos vielä suuri osa journalisteistakin keskittyy leikkimään uusilla leluillaan sen sijaan, että yrittäisi ymmärtää, mitä tässä maailmassa oikein tapahtuu, niin kuka tälle kansalle oikein antaa eväät hallita omaa elämäänsä ja suhteuttaa sitä ympärillämme olevaan suureen kokonaisuuteen?

Lue lisää...

Millaisten tyyppien kanssa oikein kesäni vietänkään?

Yhdestä lauseesta se taas lähti, happamasta sellaisesta. Olin hiukan tyytymätön elämäni käänteisiin ja jupisin synkän lauseen, johon kaveri reagoi juuri niin kuin pitikin: se nauroi. Hoksasin, että hittolainen, tuossahan on hyvä avauslause uudelle kirjalle.

 

Lue lisää...

Penttilässä palaa eli kiimaa kesäpäivässä

Poikahan tuon tiedon sunnuntaina ensimmäisen kerran välitti. Laittoi vielä kaverinsa kaverin ottaman kuvankin, missä liekit löivät näyttävästi kerrostalon ylimmästä kerroksesta. Poika lähtee syksyllä opiskelemaan journalistiikkaa Turkuun. Siispä kokenut journalisti-isä, jolle journalistipoika oli juuri soittanut tulikuuman uutisvinkin, näytti vastauksellaan oivaa esimerkkiä:

– Palakoon! Hoitaa sen kuitenkin joku muu media.

Lue lisää...

Rankka on tarina, mutta live is life

Perjantaina 15. huhtikuuta julkistetaan Tampereella Antti-Pekka Sonnisen esikoisromaani Oikeus omassa kädessä. Aihe on rankka: koulukiusaaminen kahdessa sukupolvessa. Aihe on polttavan ajankohtainen – myös muuten kuin koulukiusaamisen osalta.

 

Lue lisää...

Suuren symboliikan pääsiäinen

Kirjailija Ulla siitä pitkänäperjantaina riemastui kulttuurikapakassa: ai sinä olet ollut tänne saakka kiinni siinä! Kirjailija puhui noin kahdeksan ja puoli vuotta sitten päättyneestä avioliitostani. Ullan oivalluksen sai aikaan tunnustukseni, että vasta nyt, tänä pääsiäisenä, uskaltaudun kokeilemaan lammaspaistin tekemistä jonkin muun kuin ex-vaimoni ohjeen mukaan.

 

Lue lisää...

Hae Heilistä

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
40 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Aimo Salonen
137 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä