Mietteitä maailman menosta ja ihmiselosta

Kirjoittaja on yhden kirjan julki saanut kaupunkilehden toimittaja, joka yrittää ymmärtää, mitä ihmettä tässä maailmassa ja oman pään sisällä oikein tapahtuu.

Aimo Salonen has not set their biography yet

Kesäteatterin noviisin kehitys, osa 3: Uskallus

Lukuharjoituksen jälkeen on siirrytty hiomaan kohtauksia. Noviisit joutuvat yhä turvautumaan plariin, kokeneemmat vetävät ilman paperinivaskaa, mutta kaverin kuiskauksille on yhä runsaasti tarvetta. Ohjaaja Kaitsu kokeilee erilaisa asentoja ja suuntia: lausutaanko repliikki vastanäyttelijälle vai kohti yleisöä?

 

Lue lisää...

Kesäteatterin noviisiin kehitys, osa 2: Lukuharjoitus

Noviisit ovat esittäytyneet muulle porukalle. Olipa mukavaa. Toivottivat lämpimästi tervetulleiksi. Tosi luontevaa oli aloittaa yhteistyö.

Muu porukka aloitti jo talvella. Tuomon ja Tiinan pikkurooleihin tipahtaneet Aimo ja Johanna ajettiin sisään lukuharjoituksella, missä koko tarina mentiin läpi.

Lue lisää...

Kesäteatterin noviisin kehitys, osa 1: johdatus

Olihan se toimittajanurani järisyttävin käänne. Lähdin Roukalahteen juttua tekevänä toimittajana ja palasin sieltä kesäteatterin näyttelijänä. Koko viikonloppu meni sekaisin. Keskittymiskyky meni ja päässä pyöri kihelmöivä ajatus: millaiseen kuseen minä oikein itseni heitin – ja millaiseen autuuteen?

Palataanpa alkuun.

Lue lisää...

Kuka saa kutsua itseään kirjailijaksi?

Keskustelin perjantaina kirjallisuudesta ryhmässä, joka oli saanut nimekseen Punkkua ja punikkeja. Työkaverini, ryhmän koolle kutsunut Tenhun Anna, kehotti minua ottamaan mukaan oman kirjani. Kieltäydyin, koska minusta se olisi ollut sellaista itserakkautta, johon edes minä en kykene. Vasta perjantai-illan jälkeen oivalsin, että sehän olisi sopinut Annan ajatukseen ryhmän tarkoituksesta: aikomus on tarkastella kirjallisuutta hyvin monelta eri kantilta, muun muassa siltä, kenellä on oikeus kutsua itseään kirjailijaksi.

 

Lue lisää...

Onnittelut, Suomi - sinä monikulttuurinen

Tulipa lämmin ja kotoisa olo: isäni kotikirkko! Se Neuvostoliiton aikana purettu toinen tornikin näkyy olevan vielä paikallaan.

 

Lue lisää...

Juuri nyt juuri me tarvitsemme tämän Tuntemattoman

Ettäkö miksi piti tehdä kolmas elokuvaversio Tuntemattomasta sotilaasta? Siksi, että se riisuu tutut hahmot vakiintuneista mielikuvista ja saattaa saada meidät jopa pohtimaan ihmisyyttä ja helppoutta, jolla poikkeusolot saavat meidät luopumaan ihmisyydestä.

Otetaan nyt vaikka tämä kohtaus, missä Lehto ampuu selkään vangittua puna-armeijan sotilasta. Hietanen tuohtuu, ja paljon voi lukea myös Koskelan kasvoilta. Ei hänkään Lehdon teosta pidä, mutta ei hän siihen juutukaan. Sodassa on pakko mennä eteenpäin.

Lue lisää...

Hyviä suomalaisia tarinoita

Perjantaina 26.5.2017, presidentti Mauno Koiviston hautajaisten jälkeisenä päivänä, oli hyvä aloittaa pianisti Kemal Achourbekovin tarina.

 

Lue lisää...

Vaikea siitä on päästää irti, nuoruudestaan

Yllättävästi alkoi ahdistaa. Menen tänään äänestämään ja pähkäilen yhä neljän ehdokkaan välillä. Pähkäillessäni tajusin, kuinka vaikeaa omasta menneisyydestään on päästää irti.

 

Lue lisää...

Albatrossi ja Heiskanen – ja Hakkarainen

Karaokebaarin Tytti heitti mielenkiintoisen kysymyksen: missä se Heiskanen on? Olin taas vaihteen vuoksi päättänyt laulaa Junnu Vainion tarinan miehestä, joka lähtee risteilemään Tukholmaan ja jääkin koko laivan satamassa olon ajaksi hyttiinsä. Miksi? No kun se on luuseri, väitin, samaa sarjaa Albatrossin rannalle ruikuttumaan jääneen juopon virkamiehen kanssa.

Väitin siinä olutta ostaessani vielä semmoistakin, että Junnu olisi tehnyt luuseritrilogian, jonka kolmannessa osassa mennään Hakkaraisen Masan kanssa Köpikseen ja todetaan Nyhavenin yössä, että ei nuoruuttaan voi elää uudestaan. Sitten oivalsin, että höpö höpö, eivät Hakkarainen ja sen kaveri luusereita ole, koska rahaa tässä tehty on ja vähän töitäkin niin, että tiskiin voi iskeä luottokortin ja sen viereen Masan rahat.

Lue lisää...

SMP-pohjaisen persun pohdinta, osa 2

Minulla on yhä se sama ongelma: erotako persuista vai ei. Tätähän pohdin jo 11.11.2015 julkaisemassani blogikirjoituksessa, jonka voi käydä lukemassa tästä. Tuolloin päädyin ratkaisuun, että niin kauan en eroa, kun Timo Soini johtaa puoluetta. Jo tuolloin oli nähtävissä, että perussuomalaisissa käydään sisäistä linjavetoa, ja vaikka tuolloin näyttikin siltä, että maahanmuuton vastustamiseen keskittyvät ovat vähemmistönä, olisi puolueen jättäminen tuossa vaiheessa ollut rintamakarkuruutta.

 

Lue lisää...

Hae Heilistä

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
40 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Aimo Salonen
137 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä