Mietteitä maailman menosta ja ihmiselosta

Kirjoittaja on yhden kirjan julki saanut kaupunkilehden toimittaja, joka yrittää ymmärtää, mitä ihmettä tässä maailmassa ja oman pään sisällä oikein tapahtuu.

Aimo Salonen has not set their biography yet

Isänmaallisuus juhannuksena 2020

Lämpimänä juhannuslauantaina 20.6.2020, pihatöiden lomassa.

 

Lue lisää...

Vielä se joskus kajahtaa, Vanha holvikirkko

Suoraan sanottunahan vappu oli ankea. Laitoin kyllä hilpeitä videoita Facebookin Hetki ilolle -ryhmään ja peukutin muiden laittamia videoita ja kuvia ja nautin ihan oikeasti erilaisista etätuotannoista ja striimauksista, mutta kaikessa tuossa oli vähän samaa epätoivoa kuin Speden, Veskun ja kumppaneiden mustavalkoisessa tv-sketsissä jostain 50 vuoden takaa: kyllä vappuna voi pitää hasukaa ilman viinaakin, kyllä pemalauta jurkele voi ja se ei kyllä kuulu kenellekään, jos minä pidän hauskaa ilman viinaa.

 

Lue lisää...

Musiikki on sisällämme - meidän jokaisen sisällä

Mitä yhteistä on amerikkalaisilla huippuluokan step-tanssijoilla ja Roukalahden kesäteatterin näyttelijöillä? Musiikki - se, että rytmit ovat kaikkien meidän sisällä, ja kaikkien meidän on mahdollista päästää ne irti.

 

Lue lisää...

Ollaanko ystäviä edelleen?

Takana on viikko, jolloin olen tuntenut syyllisyyttä ja pelkoa ystävyyssuhteideni puolesta. Samaan aikaan kun ystäväni, joista monet kuuluvat riskiryhmiin, ovat tehneet kuten oikein on, olen itse osallistunut kahteen noin kymmenen ihmisen kokoontumiseen, jotka kyllä ovat mahtuneet "laillisuuden" sisään, mutta joissa silti on ollut vivahde, joka on tuonut anteeksipyytävän olon.

 

Lue lisää...

Mitä tarjouksia Kaitsu ottanee vastaan

Hyvä tästä tulee. Tänään tulee täyteen viikko siitä, kun Roukalahden kesäteatterin tämän vuoden työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja sai käsiinsä Tiina Markkasen Meidän luokka -käsikirjoituksen. Siihen, että edelliskesän menestysnäytelmän jatkoksi tehdään täydennysosa, liittyy aina riskinsä, mutta viikon sulattelun jälkeen minulla on luottavainen olo. On tämäkin suuri tarina - tai oikeastaan palanen, joka viimeistelee kahtena kesänä kerrotun tosi suuren tarinan.

On yksitoista ihmistä, luokkakaverukset 1950-luvun lopun kansakoulusta, ja heidän elämäntarinansa vuosikymmenten ajalta. On erilaisia persoonia ja monenlaisia elämäntarinoita Suomessa ja maailmassa, joka kokee suuria muutoksia runsaassa 60 vuodessa. Keskiössä on kolmiodraama: kaksi miestä ja nainen, johon molemmat miehet ovat rakastuneita. Suuren tarinan yksi suurimmista kysymyksistä on, voiko väärä valinta johtaa tuplatöppäykseen: pahimmassa tapauksessa ihminen menettää sekä rakastettunsa että parhaan kaverinsa.

Lue lisää...

Paras hetki on nyt

Niin se vain on, että unelmien tavoittelu on hienompaa kuin se, että ne saavuttaa. (Suunnistuksen maailmanmestari Minna Kauppi kesällä 2010 kolumnissaan Veikkaajassa).

Paras hetki on Ilokallion portaiden alapäässä. Silloin kaikki on vielä mahdollista. (Elise, luokan paras huijattava Tiina Markkasen kirjoittamassa, kesällä 2019 kantaesityksensä saaneessa näytelmässä Luokkakuva).

Lue lisää...

Oikein hyvä vuosi

When I was fifty nine it was a very good year (Mukaelma Frank Sinatran laulamasta laulusta).

 

Lue lisää...

Hyvä päivä julkistaa kulttuurin voima

Maakuntalehti Karjalaisen kulttuuritoimitus on luonut viime vuosina uutta upeaa itsenäisyyspäivän perinnettä. Tänäkin aamuna saimme katsoa, mitkä kaikki 12 eri alojen saavutusta toimittajat Kimmo Nevalainen ja Suonna Kononen olivat valinneet ehdolle vuoden 2019 pohjoiskarjalaiseksi kulttuuriteoksi, jonka toimitus sekä raadin tämän vuoden vaihtuvat jäsenet Sanna Kärkkäinen, Esa A. Luukkainen ja Johanna Turunen valitsivat tammikuussa .

Onpa hurja lista: on ammattilaisia ja harrastajia, musiikkia, kuvataidetta, teatteria, kirjallisuutta. Joensuun oopperayhdistyksen puurtaja Eila Yrjölä mainitaan Figaron häiden kautta monitoimihöylänä, joka mahdollistaa monia asioita. Elinvoimainen kulttuuri tarvitsee tasokkaita ammattilaisia, mutta Yrjölän kaltaiset asialleen omistautuneet ja asiansa puolesta intohimoisesti toimivat vapaaehtoistoimijat ovat todellisia kultakimpaleita, joita ilman ammattilaisilla olisi vähemmän toimintamahdollisuuksia.

Lue lisää...

Sivupersoonani Ossi

Onpa jännä kesäteatterisyksy: hahmoni Ossi ei suostu poistumaan elämästäni. Miksi poistuisikaan, tarinahan jatkuu.

Aloitin näyttelijänurani kesällä 2018, jolloin kuvio oli selvä. Esitimme Roukalahden kesäteatterissa "vanhan" näytelmän, Veera Niemisen romaaniin perustuvan Avioliittosimulaattorin, jota on esitetty muuallakin Suomessa. Kun kesä oli ohi, oli aika paketoida esitys ja hyvästellä hahmot. Syyskuussa mielen täyttivät jo uudet asiat.

Lue lisää...

Kesäteatterilaisen kehitys II, osa 34: Mutta mitä tapahtui Eliselle?

Kiitos, ystävät. Luokkakuvan viimeinen esitys oli elen, ja kesästä jäi lämpimät muistot. Teimme yhdessä jotain, joka jää niin meidän itsemme kuin yli 5000 katsojankin mieliin.

Tiina Markkasen kirjoittamat hahmot jäävät pyörimään pitemmäksikin aikaa ajatuksiin: mitä kaikkea heille on tapahtunut semmoista, mitä käsikirjoitus ei paljasta? Mitä Martille tapahtui ulkomailla? Naimisiin hän ei ehkä mennyt, mutta suhteita hänellä varmasti oli. Oliko lapsia? Paulalla ei ollut, mutta millaisia suhdeyritelmiä hänen vuosikymmeniinsä mahtui? Elämäänsä ylipäätään hän ei hirveän tyytyväinen ollut, ja se oli yksi Luokkakuvan hienoista teemoista: seitsemänkymppisenä voi vielä tehdä asioita.

Lue lisää...

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
30 artikkelia
Aimo Salonen
141 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä