Tutkailua

Olen eläköitynyt psykologian tohtori ja kirjoittelen Tutkailua-blogissani uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista ihmistieteiden alalta. Kerron myös omista henkilökohtaisista kokemuksistani samoista aihepiireistä, jotka vaihtelevat ihmisten välisten suhteiden pohdinnoista aina hyvinvointitutkimusten tuloksiin ja huumoritutkimuksen uusimpiin teoriohin asti.

Ageismi lyhentää elinikää

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Mikä ihmeen ageismi? Ikäsyrjintä eli ageismi on ikään perustuvaa syrjintää. Myös termiä ikärasismi käytetään. Vaikka teoriassa ikäsyrjinnässä voi syrjiä mitä tahansa ikäryhmää, yleensä syrjitään ihmisiä liian nuoren tai vanhan iän vuoksi. Ikäsyrjintää esiintyy esimerkiksi työhönotossa. Helsingin sanomat julkaisi syyskuussa ( 21.9.2020 ) ansiokkaan jutun otsikolla ” Työnsaanti on jokseenkin mahdotonta”. Jutussa 60 vuotias Auli Leskinen kertoi ikääntyvien ongelmista työnhaussa. Häntä huolestuttivat viime aikoina keskustelussa olleet suunnitelmat eläkeputken poistosta. Ikäsyrjintää esiintyy työhönoton lisäksi myös esimerkiksi vaikkapa terveyden- ja sairaanhoidossa.

Vanhempiin ihmisiin kohdistuva ikäsyrjintä lyhentää heidän eliniänodotettaan merkittävästi. Tähän tulokseen tulivat tutkijat Chang E-S, Kannoth S, Levy S, Wang S-Y, Lee JE ja Levy BR tämän vuoden tammikuussa julkaistussa tukimuksessaan, joka löytyy osoitteesta https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0220857 . Tutkijat kävivät läpi systemaattisesti 422 tieteellistä tutkimusta ympäri maailmaa tästä aihepiiristä. Tutkimukset oli tehty vuosien 1969 ja 2017 välillä ja ne kattoivat yhteensä 7 miljoonaa ihmistä. Tutkijat selvittivät ikäsyrjinnän ilmenemistä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Myös ikäihmisten omat stereotyyppiset asenteet ikääntymisestä olivat tutkimusten kohteena.

Ikäsyrjinnän todettiin olevan yhteydessä iäkkäiden ihmisten heikompaan fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Vanhempien ihmisten ikäsyrjintä tuli esiin erityisesti heidän heikompina mahdollisuuksinaan saada heille sopivaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Tämä ilmiö tuli korostetusti esiin heikommin koulutettujen henkilöiden kohdalla. Syitä ikäsyrjinnän toteutumiseen oli siis sekä sysissä että sepissä, eli käytännössä paremmin koulutetut ihmiset osasivat hakeutua paremmin terveyden- ja sairaanhodon palveluihin ja he myös saivat helpommin heille sopivaa hoitoa.

Aivan viime aikoina ovat vanhuuden tutkijat ympäri maailman heränneet huomaamaan aikaisempaa selvemmin, että ikääntyvät ihmiset ovat varsin heterogeeninen ryhmä ja että ikääntymistä koskevat asenteet, ikäsyrjintä siinä samalla, ovat muuttumassa. Tutkijat ovat löytäneet kolme merkittävää asiaa, jotka vaikuttavat käsityksiimme sekä omasta että toisten vanhenemisesta.

Ensinnäkin ikääntyminen ei ole pelkästään heikkenemistä ja menetyksiä. Esimerkiksi monen ikääntyvän ihmisen persoonallisuuden kohdalla on huomattu tapahtuvan myönteistä kehittymistä ja sopeutumista, vaikka terveydentila heikkenisikin. Toiseksi on havaittu, että suurella osalla ikääntyvistä ihmisistä onkin oletettua enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan vanhenemiseensa. Esimerkiksi omaehtoisen liikunnan, opiskelun ja aktiivisen harrastamisen on todettu mitä suurimmassa määrin vaikuttavan myönteisesti ikääntyvien ihmisten elämän laatuun. Kolmanneksi on havaittu, että monet ikääntymiseen liittyvät menetykset eivät olekaan peruuttamattomia. Tämä ilmiö koskee erityisesti monia fyysisiä sairauksia ja vaivoja, joita nykyään pystytään haluttaessa hoitamaan ja kuntouttamaan merkittävästi paremmin kuin aikaisemmin. Tällaisiin tuloksiin tulivat tutkijat Manfred Diehl, Chandra M. Mehrotra ja Michale A. Smyer tutkimusartikkelissaan ” Optimizing Aging: A Call for a New Narrative ” joka julkaistiin tämän vuoden keväällä American Psychologist -julkaisussa (http://dx.doi.org/10.1037/amp0000598 )

Jotkut tämän blogin ikääntyneemmät lukijat saattavat vielä muistaa lähes 20 vuotta sitten television Kummeli -ohjelmassa esiintyneet Puukon veljekset. Puukon tilalla veljekset odottivat vanhan isännän siirtymistä tuonilmaisiin, jotta saisivat perinnön itselleen. Läheltä tuo liippasikin monta kertaa, siihen malliin isäntä korisi ja körisi. Valo syttyi veljesten silmissä, kun he ajattelivat, mitä perinnöllään tekisivät. Mutta ei. Joka kerta Puukon isännän yskänpuuska meni lopulta ohi. Veljekset toivoivat vanhalle isännälle jopa eutanasiaa mutta eihän sitä toteutettu. Isäntä oli hyvin aktiivinen ja omatoiminen monella elämän alueella. Hänellä oli paitansa alla jopa oma defibrillaattori, jonka ehtoisa nuori emäntä pani tarvittaessa käyntiin ja taas mentiin. Puukon vanha isäntä ei välittänyt ageismista vähääkään vaan jatkoi elämistään energisen iloisesti. Kannattaa katsoa netistä haulla ” Perintöä odotellessa”.

Paavo Kerkkänen, ex työterveyspsykologi, ex perheneuvoja

Kivi kengässä
 

Bloggarit

Tutkailua
32 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
141 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä