Julkaistu    |  Päivitetty 
Hannu Ketoharju

Itsenäinen maa vai vasallivaltio?

Karjalan Heilissä (7.2.) mielipidekirjoituksessa väitettiin, että vuoden 1918 sodasta punaisten voiton seurauksena olisi ollut neuvostosuomi. Se on täysin spekulatiivinen oikeiston viljelemä ideologinen väite. Suoranainen nälkä ja oikeiston haluttomuus uudistuksiin johtivat vallankumoukseen Suomessa.

Sosiaalidemokraattinen puolue asetti sen johtoon Kansanvaltuuskunnan 28.1.1918. Sen ehdottama valtiosääntöluonnos perustui parlamentarismiin. Kansanvaltuuskunta teki myös itsenäisen maan tavoin rajasopimuksen Venäjän kanssa, jolla Petsamo liitettiin Suomeen ja vaihdossa luovutettiin Inon linnoitus Venäjälle Pietarin puolustusta varten.

On syytä muistaa, että työväestöä pelästynyt oikeisto pyysi apua Saksasta. Näin saatiin 10 000 sotilasta kukistamaan vallankumous. Mutta avun saamiseksi valkoisten johto allekirjoitti salaisen sopimuksen, jolla Suomi alistettiin Saksan vasallivaltioksi saksalaisine kuninkaineen. Varmaan tätä sekoilua oikeisto haluaa peitellä edelleen puheillaan neuvostosuomesta. Saksan keisarillinen johto oli tehnyt jo syksyllä suunnitelman irrottaa Suomi Venäjästä ja siirtää Saksan vaikutuspiiriin.

Nämä suunnitelmat menivät myttyyn, kun keisarivalta luhistui työväen liikehdintään syksyllä 1918 ja Saksa hävisi maailmansodan.

Kansanvaltuuskunta sääti lakeja, joita pantiin toimeen punaisten hallitsemalla alueella. Niitä kaikkia ei uskallettu mitätöidä sen vallan kukistuttuakaan. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työaika sekä naisten ja miesten samapalkkaisuus säädettiin lailla. Niin sanottu palkollissääntö, joka sitoi vuodeksi samaan palveluspaikkaan, kumottiin. Torpparit ja ”mäkitupalaiset” vapautettiin. Pankkien valvontaa tiukennettiin ja joitakin suurimpia tuotantolaitoksia kansallistettiin.

Työväen itsenäisyystahto ilmeni selvästi jo kesällä 1917, kun vasemmistoenemmistöinen eduskunta maalaisliiton tuella sääti valtalain. Sillä eduskunta julistautui korkeimmaksi vallanhaltijaksi. Mutta oikeiston pyynnöstä Venäjän porvarillinen hallitus hajotti eduskunnan, koska Suomen porvaristo pelkäsi silloin enemmän omaa työväkeään kuin Venäjän alamaisuutta. Näin se pyrki säilyttämään ylivaltansa ja estämään välttämättömät yhteiskunnan vaatimat uudistukset.

Oikeiston itsenäisyystahto syntyi vasta bolsevikkien otettua vallan Venäjällä marraskuun alussa. Kuultuaan sosiaalidemokraattien kannan Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden.

Työväen vallankumous Venäjällä mahdollisti itsenäisyytemme, koska Suomen työväestöllä oli siihen vahva tahto ja työväen liikehdintä Saksassa turvasi sen valkoisten kaupankäynniltä.

Kommentoi

Hae Heilistä