Julkaistu    |  Päivitetty 
Saija Flinkkilä

Lopetetaan vastakkainasettelu

Lääketieteen lisensiaatti, silmätautien erikoislääkäri Petri Taskisen mielipidekirjoitus Optikon silmänpohjan kuvauksista ei hyötyä (Karjalan Heili 3.1.2018) antaa virheellisen kuvan Suomessa toimivien laillistettujen optikoiden osaamis- ja koulutustasosta ja vaatii siksi oikaisua.

Suomessa optikkoina toimivat ammattilaiset ovat kaikki Valviran laillistamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Jo kolmannes heistä on optometristeja, joilla on oikeus käyttää tutkimuksissaan diagnostisia lääkeaineita. Optometristin työnkuvaan sisältyy silmän taittovoiman määrittäminen, optisten apuvälineiden määrääminen ja silmien terveystarkastukset. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa optometristin tutkintoon sisältyy 44 opintopistettä silmäsairauksiin liittyviä opintoja sekä lisäksi silmäterveyttä sivuavia muita opintoja 46,5 opintopistettä.

Diagnooseja tai muita lääkärin töitä optometristit eivät tee tai pyri tekemään. Se ei muuta sitä, että he ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä – aivan kuten lääkäreiden rinnalla töitä tekevät sairaanhoitajat, fysioterapeutit tai suuhygienistitkin. Asiakas tarvitsee heistä jokaista.

Optikoiden kykyä tunnistaa silmäsairauksia selvitettiin runsas vuosi sitten julkaistussa Tekesin rahoittamassa ja NÄE ry:n toteuttamassa hankkeessa. Tuloksista ilmeni, että optikon epäily oli aiheellinen ja asiakkaan lähettäminen jatkotutkimuksiin silmälääkärin mielestä perusteltua 92 prosentilla diagnosoiduista. Optikon epäily kohdistui oikeaan tautiryhmään yli 88-prosenttisesti.

Kyseessä oli ensisijaisesti toimialan kehittämishanke; tieteellistä tutkimusta aiheesta olemme toivoneet jo vuosien ajan. Sen tuella työnjakoa voitaisiin tehostaa ja kaikki saatavilla oleva osaaminen hyödyntää potilasturvallisuutta vaarantamatta. Toistaiseksi aiheeseen ei kuitenkaan ole lääketieteen piirissä haluttu tarttua.

Toivomme, että silmäterveyden alalla toimivien eri ammattiryhmien keinotekoinen vastakkainasettelu voitaisiin jo lopettaa. Optikoiden ja silmälääkärien päivittäinen yhteistyö sujuu kokemuksemme mukaan hienosti niissä yli 90 prosentissa maan lähes 700 optikkoliikkeistä, joissa ammatinharjoittajasilmälääkäreitä toimii.

Suomessa on Euroopan maista neljänneksi eniten laillistettuja optikoita, yli kaksinkertaisesti maanosan keskiarvoon nähden: noin 2,7 laillistettua optikkoa 10  000:tta henkeä kohden. Silmälääkäreitä Suomessa on vain hieman yli 0,8 samaa ihmismäärää kohden – silmälääkärien määrässä pidämmekin vasta sijaa 16.

Eurooppa ikääntyy vauhdilla. Monissa maissa vastuuta perustason silmäterveystarkastuksista ja -tutkimuksista siirretään perustason terveydenhuollon koulutuksen saaneille ammattihenkilöille, laillistetuille optikoille, säästäen vaativinta osaamista  –  silmätautien erikoislääkärin palveluita  –  erikoissairaanhoitoon.

Suomi ei ole erikoisasemassa. Yhteiskunnan varoin koulutettujen ammattitaitoisten laillistettujen optikoiden kaikki osaaminen tulee hyödyntää.

Kommentoi

Hae Heilistä