Julkaistu    |  Päivitetty 
Ulla Vaarnamo

Jokelan takapihalla

Jokelan takapihalla ei saa olla surullinen

Pitää ajatella Bob Dylania, Hassisen konetta ja Doorsia.

Jokelan takapihalla pitää ajatella tulevaa kevättä

kesää ja kaavoitusta.

Meitä on vielä.

Meidän ei tarvitse nousta, sillä olemme jo pystyssä.

Meitä on monta. Seisomme hiljaa, kunnes aloitamme.

Ne repivät seinään aukon

pistivät pleksin, kehystivät: muka home.

Meidän kaikkien koti.

Toisella puolen liehuvat valkoiset pöytäliinat

tummanpunaiset samettiverhot laskeutuvat maahan asti.

Toisella puolen karvahatut pipot päässä.

Maailmasta toiseen on kevyt matka. Oli kevyt matka.

Joensuu keväällä 2017

Kommentoi

Hae Heilistä