Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Otetaan nyt esimerkiksi tämä Kanavaranta

Että palikat osuvatkin joskus kohdalleen.

Viime torstaina tuli käytyä Kuopiossa koulutustilaisuudessa, jonka antia on purettu toisaalla tässä lehdessä.

Maanantaina sitten professori emeritus Olli Saastamoinen ja professori Helmi Järviluoma-Mäkelä luovuttivat Joensuun kaupunginhallitukselle Kanavaranta kaikille -adressin.

Yhteen nämä kaksi asiaa saa liitettyä professori Jari Stenvallin Kuopiossa lausumalla ajatuksella: kunta on yhteisöalusta, jolla on erilaisia toimintoja.

Valitsemme siis huhtikuussa kunnanvaltuutetut, jotka kesäkuusta lähtien alkavat suunnata kuntia kohti jotakin uutta.

Välineenä päättäjillä on muun muassa kaavoitus, kuten on ollut tähänastisillakin päättäjillä.

Maaliskuussa 2012 Joensuun kaupunginvaltuusto  –  ei tämä nyt työskentelevä vaan sitä edellinen  –  teki kaavamuutoksen, joka sallii Kanavarantaan kahden massiivisen, korkeimmillaan 6-kerroksisen uuden kerrostalon rakentamisen.

Keskustelu oli kiivasta. Osa valtuutetuista vastusti kaavamuutosta, osa olisi halunnut panna asian pöydälle, enemmistö kannatti muutosta.

Kun pöydälle panoa esittäneet hävisivät äänestyksen, osa heistä taipui äänestämään kaavamuutoksen puolesta. Vastustajia jäi lopulta kahdeksan.

Tuo äänestys 26.3.2012 oli sikäli historiallinen, että myöhemmin siihen on palattu useammin kuin moneenkaan toiseen Joensuun kaupunginvaltuuston tekemään kaavamuutokseen.

Jotkut tuolloin muutoksen puolesta äänestäneet ovat jälkikäteen harmitelleet, mitä tulikaan tehtyä.

Jo maaliskuussa 2012 muutamat valtuutetut painottivat, kuinka valtakunnallisestikin harvinainen Kanavaranta on rakennettuna kaupunkiympäristönä.

Sittemmin kaupunki on väläytellyt suuria matkailuakin edistäviä visioita muun muassa Pielisjoen itäpuolelle, jolta on laajasti näkymä länsipuolella komeilevalle, Eliel Saarisen suunnittelemalle kaupungintalolle. Saarisen talo menettää hallitsevaa asemaansa, jos rantaan tulee kaksi uutta massiivista kerrostaloa.

Olli Saastamoinenkin puhui maanantaina adressia luovuttaessaan siitä, kuinka rannan rakentaminen vähentäisi Joensuun matkailullista vetovoimaa.

Lainataanpa taas professori Stenvallin Kuopiossa lausumaa.

–  Kunnan elinvoima riippuu mielikuvista ja imagosta. Tampereella esimerkiksi on hyvä imago. Ihmisillä on mielikuva, että Tampereelle on kiva tulla.

Palataan mielikuviin siitä, kuinka kiva Joensuuhun on tulla.

Heinäkuisen rokkiviikon aikana tänne tulevat junat ovat täysiä, mutta mitä tämä kaupunki tarjoaa muuna aikana ihan itsenään?

Kaavamuutos Kanavarannasta on tehty, eikä sitä voi perua.

Adressin maanantaihin mennessä allekirjoittaneet 735 ihmistä vetoavatkin kaupunginhallitukseen, että se velvoittaisi kaupunkirakenneyksikön käymään Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja Jokiportti Oy:n kanssa keskusteluja siitä, käyttävätkö he koko sen rakennusoikeuden, jonka nykyinen kaava sallii.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen arveli maanantaina, että päätös adressiin suhtautumisesta saatetaan hyvinkin ehtiä tehdä vielä nykyisten päättäjien aikana.

Jatko on kaupungin päättäjien käsissä, ja jos he päättävät vielä keskustella PKO:n ja Jokiportin kanssa, rannan tuleva ilme on näiden yritysten käsissä.

Kyynikko epäilee, että koreografiset kiemurat tässä käydään läpi, ja sen jälkeen ne kuusikerrokset talot nousevat Kanavarantaan.

Vaikka niin kävisikin, nyt herätelty keskustelu on paikallaan.

Se suo vanhoille päättäjille mahdollisuuden arvioida uudelleen vanhoja tekemisiään, ja se konkretisoi äänestäjille sitä, mikä merkitys poliitikkojen omilla näkemyksillä tai näkemysten puutteella on.

Tämän kevään ehdokkaita kannattaa lähestyä sen mukaisilla kysymyksillä: millaisten toimintojen alustaksi sinä haluat Joensuuta kehittää ja millä keinoilla?

Kommentoi