Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Viimeiseen iltahuutoon

Lotat toivat maitoa Joensuusta Tohmajärvelle JR 51:lle. Kuva on otettu Kaltimolla jatkosodan alussa 1.7.1941. Manninen/SA-kuva Lotat toivat maitoa Joensuusta Tohmajärvelle JR 51:lle. Kuva on otettu Kaltimolla jatkosodan alussa 1.7.1941.

Valtion myöntämiä määrärahoja on jouduttu Pohjois-Karjalassa palauttamaan takaisin, koska tukipalveluita ei ole kyetty ohjaamaan riittävän tehokkaasti veteraanien käyttöön.

Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin sosiaalineuvojan Risto Alangon mukaan syynä tähän on pitkälti se, että veteraanien kotona ei ole tehty riittävän laajoja palveluntarpeen kartoituksia.

– Kartoitus tehdään Siun sotessa. Jokaisessa kunnassa Pohjois-Karjalassa on oma palveluohjaaja, jolle kuuluu oman kunnan alueella palvelukartoitusten tekeminen.

– Yhtenä syynä alkukankeudelle on ollut aikapula. Siun soten työntekijät eivät ole ehtineet tehdä riittävän tarkasti kartoituksia.

– Paras tapa kartoittaa avuntarve olisi koota moniammatillinen pieni porukka, joka koostuisi sairaanhoitajasta, veteraanin omaisesta ja fysioterapeutista.

– Nyt ei ole pysytty mukana tässä Siun soten suuressa mullistuksessa. Puutetta on ollut myös työnohjauksessa. Palvelukartoittajia ei opastettu tehtäviin kunnolla, kun ei ole ollut osaamista, Alanko lataa.

Alanko toivoo, että muutos tapahtuu mahdollisimman pian, sillä veteraanit käyvät vähiin. Aikaa ei ole hukattavaksi yhtään.

– Siun soten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella jatko näyttää kuitenkin nyt lupaavalta.

 

Siun soten sotaveteraanien ja rintamaveteraanien palveluitten sosiaalipalveluohjaaja Ansa Tuovinen kertoo, että Siun soten ensimmäinen vuosi on ollut opettelua.

– Vuoden 2017 valtiokonttorin myöntämät kuntoutuslisämäärärahat jouduttiin palauttamaan lähes kokonaan, koska vuonna 2017 optimistisesti laaditut kuntoutussuunnitelmat lisätarpeesta eivät toteutuneet.

– Määrärahan käytön ennustettavuus muun muassa veteraanien korkeasta iästä johtuen on ollut haastavaa. Arjen tukemisen haastetta lisää se, että kaikki veteraanit eivät halua kartoitusta tai ottaa vastaan tarjottuja palveluja.

Tuovisen mukaan määrärahan seuranta Siun soten alueella ei ollut yhtenäistä, vaan kunnat valvoivat vielä vuoden 2017 kotona asumista tukevan palvelun määrärahan käyttöä.

– Tämän takia valtion jakamia määrärahoja ei pystytty käyttämään riittävän tehokkaasti ja niitä palautui takaisin valtionkonttorille, Tuovinen harmittelee.

– Viime viikolla tuli tieto, että kunnille on myönnetty veteraanien lisämääraha. Suuunnitelmat sen käyttämiseen on laadittu, ja meillä on valtava tahtotila tehdä tätä työtä yhdessä, koska kyseessä on pienevä asiakaskunta.

 

 

Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin puheenjohtaja, sotakamreeri Jorma Mikkonen muistuttaa, että Suomessa veteraaniasioiden hoito on tällä hetkellä paremmalla tolalla kuin koskaan.

Siun soten ja veteraanipiirin välistä sisällissotaa on Mikkosen mukaan turha lietsoa, sillä kaikkien yhteinen tahtotila on toimia veteraanien hyväksi.

– Muutaman viikon takainen palaveri Siun soten kanssa oli paras palaveri koskaan, jossa olen veteraanien asioita hoitanut. Viime vuosi oli Siun sotella sisäänajoa, Mikkonen ymmärtää.

Tunnuksen omaavia sotaveteraaneja on Pohjois-Karjalassa alle 500. Veteraaneilla on mahdollisuus hakea veteraanijärjestöiltä tukia esimerkiksi kodin hankintoihin tai vaikka tulipalon sattuessa uuden irtaimiston hankintaan, jos vakuutus ei kata kaikkea vahinkoa.

– Valtakunnallisesti viime vuonna määrärahoja käytettiin keskimäärin 2000 euroa vetaraania kohti, meillä se jäi alle sen. Paikallisyhdistyksen toimihenkilöt tuntevat oman kuntansa veteraanit erittäin hyvin, ja heihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos haluaa tarjota konkreettista apua, Mikkonen neuvoo.

Mikkosen mukaan monet veteraanit haluavat asua kotonaan, ja määrärahan avulla se onnistuu.

– Toivomus olisi, että kotona saisi olla ja että heitä hoivattaisiin hyvin siihen viimeiseen iltahuutoon asti.

– Olen itse sotaorpo ja saanut sodasta paljon murhetta. Veteraaneille nostan joka ainoassa tilanteessa hattua. Heidän ansiostaan meillä puhutaan suomea, eikä venäjää.

 

// Juttua muokattu 7.12. kello 10.38: Lisätty juttuun ingressi.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä