Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Valokuitua kansalle joka netittä vaeltaa

Hannu Holopainen piipahti Reijolan kirjaston joulukorttipajassa lehtikuvaa varten, mukamas korttia tekemässä. Tuovi Simosen innokas opastus vei kuitenkin kunnanvaltuutetun mennessään, ja korttihan siitä syntyi. Kuva: Anna Tenhu Hannu Holopainen piipahti Reijolan kirjaston joulukorttipajassa lehtikuvaa varten, mukamas korttia tekemässä. Tuovi Simosen innokas opastus vei kuitenkin kunnanvaltuutetun mennessään, ja korttihan siitä syntyi. Kuva: Anna Tenhu

– Valokuituliittymä sen olla pitää, kertoo Hannu Holopainen, Hammaslahden kyläyhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu.

Holopaisen mukaan joissakin taloissa ei toimi nettityhteys onnettoman mobiiliverkon takia lainkaan.

– Valokuitua kylälle puuhaavat Pyhäselän kyläyhdistykset Hammaslahdessa ja Nivalla yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton ja Kaisanetin kanssa.

– Valokuitu nostaa kiinteistöjen arvoa. Näen sen kylän vetovoimaa kasvattavana tekijänä, Holopainen kertoo.

– Tulevaisuudessa kaikki menee nettiin. Jos yhteys ei toimi, et saa palveluita.

Holopainen ihmettelee, miksi Hammaslahti ei ole houkutellut uudisasukkaita puoleensa.

Uudisrakentaminen on vähäistä, vaikka aikataulullisesti Hammaslahteen ajaa Joensuusta saman verran kuin Karsikon läpi Multimäkeen.

– Ihme juttu kyllä, että ei rakentajia kiinnosta. 15 minuutin ajomatkan päässä Joensuun keskustasta meillä on halvat tontit, luonto ympärillä ja hyvät peruspalvelut.

Holopaisen mukaan kaupalliset palvelut eivät välttämättä ole samaa tasoa kuin Joensuussa, mutta yhteisöllisyyttä piisaa senkin edestä.

– Kyläyhdistykselle puuhataan nyt uusia nettisivuja ja ryhdytään markkinoimaan tätä meidän maaseudun rauhaa.

Holopaisen mukaan hallituksen kaavailema kiinteistöveron muutos pelaisi kylätaajamien pussiin erinomaisesti.

– Jos kaikki menisi niin kuin ovat suunnitelleet, niin kiinteistövero olisi pienempi etäämpänä kaupungista.

Kun Helsingissä tehdään koko Suomea kattavat päätökset, niin Joensuussa tehdään kaupungin reunakyliä koskevat päätökset. Pyhäselän puolesta taistelevat kaksi paikallista kunnallisvaltuutettua, SDP:läisen Holopaisen seurana Keskustan Hannes Rossi.

– Yli puoluerajojen ajetaan yhteistä asiaa, Holopainen kehaisee.

 

 

 

Sisäilmaongelmat ovat kurittaneet Hannu Holopaisen mukaan Hammaslahden julkisia rakennuksia, mutta voiton puolella ollaan.

Uutta päiväkotia kylälle jouduttiin odottamaan yli kymmenen vuotta, ja se on Holopaisen mielestä liian kauan.

– Kymmenen vuotta, mies painottaa päätään pyöritellen.

– Siinä ehti moni sairastua. Nyt on Pyhäselän koulussa vastaava tilanne, että siellä ovat oppilaat ja opettajat sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa.

Kaiken maailman patsaita ja monumentteja kyllä kaupunkiin pysytetään, mutta Holopaisen mukaan peruspalvelut jäävät toissijaiseksi.

– Pitäisi olla päinvastoin, lasten ja nuorten asiat tulee laittaa etusijalle. Nyt sitten lasketaan, saadaanko uusi, yhteinen peruskoulurakennus, johon tulisivat sitten tällä hetkellä toisistaan irrallaan olevat palvelut.

Uutta urheilukenttää saadaan odottaa yhtä kauan kuin päiväkotiakin odotettiin. Määrärahat myönnettiin, kun tarpeeksi taisteltiin.

– Nyt näyttää siltä, että 2021 sellainen saadaan. Ensimmäinen aloite siitä tehtiin kaupunginvaltuustossa kymmenen vuotta sitten.

Hammaslahden ala-asteen oppilaat ovat nyt evakossa Niittylahden koululla.

– Alakoulu tulee joka tapauksessa kylälle, se on varmaa. Mutta toivottavasti tulisi kokonaan uusi peruskoulurakennus.

– Tuntuu siltä, että peruspalveluista pitää käydä kaupunginvaltuustossa aina hirveä taistelu. Palvelut, kuten päiväkoti ja urheilukentät ovat tärkeitä kaikkialla, mutta pitäisi ajatella, että meillä Hammaslahdessa on vain yksi päiväkoti, yksi urheilukenttä ja niin edespäin, Holopainen lataa.

Kylätoimikunnan aktiivina Holopainen on vienyt hammaslahtelaisten toiveita kaupunginvaltuustoon, ja aloitteet ovat 20 politiikkavuoden aikana poikineen tulosta.

– Ei tätä nyt sinne lehteen tarvitse laittaa, mutta valtuustoaloitteilla on saatu Hammaslahteen koirapuisto, matonpesupaikka ja leikkikenttä, ei niitä ole noin vaan meille annettu.

– Oman asuinalueen etua pitää ajatella, eikä vain omaa etua.

 

 

Pyhäselkäläisten aktiivisuus näkyy esimerkiksi yhdistysten toiminnan vilkkautena, ja etenkin omatoimikirjaston kävijämäärissä.

Kirjastonhoitajan sijaisena toimiva Satu Hämäläinen kertoo, että aamuseitsemästä iltayhdeksään auki oleva kirjasto on niin suosittu, että palautusluukut pullistelevat maanantaisin.

Henkilökunta on paikalla aamukahdeksan ja iltaseitsemän välisenä aikana vaihtelevasti, ja osa kävijöistä on jo kirjastossa, kun Hämäläisen työvuoro alkaa.

Asiakas pääsee kirjastoon sisään vetämällä kirjastokortin ulko-oven Toveri-lukijan läpi.

– Kameravalvontaa lisättiin silloin, mutta kaikki on kyllä sujunut hyvin. Viikonloppuisin porukkaa käy tosi paljon, Hämäläinen kehuu.

Hannu Holopaisen mukaan Hammaslahden vastaava omatoimikirjasto on ollut myös suosittu.

– Lapsiperheitä on Pyhäselän alueella tosi paljon ja ikäihmisiä tulee lisää. Reijolan alue kasvaa koko ajan, se on osa myös Hammaslahden elinvoimaisuutta.

 

// Juttua muokattu 5.12.2018: Kuvatekstissä luki virheellisesti opastajan olevan Satu Hämäläinen, vaikka kyseessä on Tuovi Simonen. 

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä