Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Eilisen unelmat vaihtuivat uusiin

Tämä tie kotirannalle on Heli Huoviselle ja Pyry-koiralle niin tuttu ja tärkeä. Tämä tie kotirannalle on Heli Huoviselle ja Pyry-koiralle niin tuttu ja tärkeä.
“Me ei muuteta täältä koskaan”, huokaisivat Ari ja Heli Huovinen kaksi vuotta sitten kesällä oman rantasaunan lauteilla.

– Tämä on aivan ihana paikka. Oma rauha ja maisema, ei ole huisketta ja hulinaa. Joka ilta lämmitetään rantasauna työn vastapainoksi, Heli Huovinen sanoo.

Huoviset elävät vielä tällä hetkellä vanhaa unelmaansa isossa omakotitalossa maaseudun rauhassa Kunnasniemellä.

Joensuun keskustassa, vain 20 minuutin ajomatkan päässä on perheen yrityksen toimipiste. Pian samalta suunnalta löytyy myös uusi koti. 170 asuinneliötä vaihtuu reiluun sataan joulukuun loppuun mennessä.

Vastaavan elämänmuutoksen kokevat tuhannet suomalaiset perheet tulevaisuudessa. Lapsiperheen tarpeisiin rakennettu talo käy liian suureksi, ja ikääntymisen myötä omakotitalon työt liian raskaiksi.

Muuttoa on Huovisten mukaan käytännössä tehty jo puolen vuoden ajan, sillä omakotitalon tavaran paljous tuntuu loputtomalta.

– On meillä siellä kaksi varastoa, joihin sijoitetaan tavarat, jotka eivät mahdu uuteen kotiin, mutta joista ei haluta luopua. Mutta järjettömästi on pitänyt heittää tavaraa pois ja myydä, Heli Huovinen huokaa.

Reilun hehtaarin kokoisella tontilla on ollut perheen lapsilla ja perhoskoira Pyryllä tilaa temmeltää.

– Parhaimmillaan meitä asui tässä saman katon alle seitsemän, kaksi aikuista ja viisi lasta, Heli Huovinen muistelee.

Ari Huovinen on rakentanut talon omin käsin vuonna 1994. Perhekoon kasvaessa taloa on vuosien saatossa laajennettu. Sitten tapahtui elämä, ja Huoviset havahtuivat tosiasioihin: ei tässä ollakaan ikuisesti nuoria.

Kun kuopus Tuomas,16, päätti hakea kouluun Joensuuhun, alkoi ajatus kaupunkiin muuttamisesta itää Huovisten ajatuksissa. Teini-ikäiselle maaseudun rauha kun ei ole pelkästään positiivinen asia.

– Tuomaksen koulumatka yläasteella oli 30 kilometriä suuntaansa. Kesäisin hän polki pyörällä Joensuuhun. Kun Tuomakselle hankittiin Ranger, hän iloitsi, että jes, pääsen vihdoin pois täältä vankilasta, Heli Huovinen nauraa.

Ei vielä, mutta lähivuosina pesä tyhjenee kokonaan. Ari ja Heli jäisivät taloon kahdestaan.

– Tuomas ei ole vielä puhunut meidän jättämisestä, mutta sekin päivä koittaa joskus. Pitäisikö myydä talo nyt kun olemme vielä terveitä, eikä sitten, jos terveys pettää ja on pakko myydä äkkiä, kertoo Heli Huovinen niitä ajatuksia, joita he kävivät Arin kanssa läpi ennen muuttopäätöstä.

– Sitä venkslattiin edestakaisin, että muutetaanko, vai eikö muuteta.

– Illalla kävi nukkumaan ajatellen, että muutetaan, ja aamulla oltiin toista mieltä, Ari Huovinen naurahtaa.

Isot ovat tilukset, ja niitä myöten myös omakotitalon työt alkoivat Heli Huovisen mukaan käydä raskaiksi.

– Kun yhden haravointikerran jälkeen on paikat kipeinä viikon, niin mietittiin että onko tässä mitään järkeä asua näin isossa paikassa, jos joutuu ulkoistamaan kaikki kotityöt. Sitä kuitenkin haluaisi pitää paikat kunnossa.

Nykyisillä tiluksilla on Huovisilla ollut kaikki, kesämökkikin rantasaunan ominaisuudessa, piha-aitta vierasmajana ja savusauna.

Yrittäjillä kun ei ole aikaa kesälomiin, niin työpäivän jälkeen lämmitetty rantasauna on toimittanut Huovisten mukaan kesäloman virkaa.

– Rantasaunaa tulee ikävä eniten. Mitenkä sinne kaupunkiin tottuu. Täällä kun menet ovesta ulos aamutakissa, ei näy ketään. Siellä törmää heti ihmisiin, Heli Huovinen pohtii.

Huoviset etsivät mieleistään kerrostalo-osaketta kauan. Ari Huoviselle tärkeintä oli, että liian pieneen ei muuteta.

Tähtitornissa Penttilässä asuu paljon Huovisten yrittäjätuttuja, ja samasta talosta löytyi Huovistenkin uusi unelma. Henkistä prosessia helpottaa ajatus siitä, että ystävät ovat jatkossa ihan lähellä.

– Tänä aamuna kävi tuttava kylässä, ja kerroin hänelle muutosta. Hän huokaisi, että heillä olisi sama homma edessä lähivuosina, Ari Huovinen kertoo.

Heli Huovisen mukaan perheen lapset ovat suhtautuneet muuttoon hyvin, samoin läheiset.

– Kaikki eivät silti ymmärrä, miten tällaisesta paratiisista haluaa lähteä. Mutta jäähän meille tänne lähistölle vähän maata, johon haluaisimme rakentaa kesämökin kaupunkielämän vastapainoksi.

– Se on fifty fifty, haikea mieli lähteä, mutta uutta pitää koitella, Ari Huovinen sanoo.

– Ei me silti haluttaisi Kontiolahtea hylätä kokonaan. Toiveissa olisi saada rakennuslupa mökille Kontiolahden kunnalta.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä