Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

”Se vaatii vain toiminnan kehittämistä”

Pihlajalinnan mobiilisovelluksen kautta pidettyjen vastaanottojen määrä on nelinkertaistunut viime joulukuusta tämän vuoden syyskuuhun verrattuna. Hanna-Mari Lappalainen Pihlajalinnan mobiilisovelluksen kautta pidettyjen vastaanottojen määrä on nelinkertaistunut viime joulukuusta tämän vuoden syyskuuhun verrattuna.

Mobiilisovelluksen kautta käytettäviä etälääkäripalveluita hyödynnetään jo muun muassa Pihlajalinnassa ja LähiTapiolassa. Myös Siun sotessa mobiilisovelluksen käyttöön ottaminen on ajankohtaista noin viiden vuoden kuluessa.

Kun tulee akuutti tarve päästä lääkärin vastaanotolle kesken työpäivän, turvautuu yhä useampi mobiilissa käytettäviin etälääkäripalveluihin, joissa asiakas voi chattailla lääkärin kanssa sovelluksessa ja saada tarvitsemansa avun. Mobiilisovelluksen kautta toimivia etälääkäripalveluita tarjoavat jo muun muassa LähiTapiola vakuutusasiakkailleen sekä Pihlajalinna yksityis- ja työterveysasiakkailleen.
LähiTapiolan TerveysHelppi-sovellus on ollut käytössä noin kahdeksan kuukauden ajan, ja alustavien tulosten mukaan asiakkaiden hoitoketjun tehostuminen jopa puolitti hoitoketjun kokonaiskustannukset verrattuna perinteiseen vakuutusasiakkaan lääkärillä asiointiin.
– Taloudelliset säästöt etälääkärin vastuulla olleissa hoitoketjuissa näyttävät syntyvän pääasiassa hoitoketjujen tiivistymisen ja nopean hoitoon pääsyn kautta, kertoo LähiTapiolan terveysjohtaja Jani Tikkanen.
Etälääkäripalvelut vaikuttavat olennaisesti hoitoketjuun myös Pihlajalinnan etälääketieteellisten palveluiden palvelujohtaja Kati Kesäläisen mukaan.
– Etälääkäripalvelut vähentävät tutkimusten tarvetta. Tarvittaessa palvelussa voidaan tehdä myös yhtälailla esimerkiksi laboratorio- ja röntgenlähetteitä, Kesäläinen kertoo.
Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtavan ylilääkärin Juha Mustosen mukaan myös kunnallisella puolella on todennäköistä, että vastaava mobiilisovellus otetaan käyttöön noin viiden vuoden kuluessa.
– Meillä on kuitenkin 24/7-päivystys jo olemassa ja on paljon pieniä asioita, joita täytyy hoitaa myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin chat voisi olla kätevä kanava. Minusta sille ei ole mitään estettä, se vaatii vain toiminnan kehittämistä.
Mustosen mukaan ihotauteja on hoidettu Pohjois-Karjalassa ajanvarauksella etävastaanoton kautta jo yli viisi vuotta. Tämä tarkoittaa jostakin maakunnan terveyskeskuksesta keskussairaalaan muodostettua yhteyttä, joten asiakas ei toistaiseksi voi päästä etävastaanotolle kotoa käsin.
Mustosen mukaan etenkin kohdennettu chat esimerkiksi syöpää sairastaville potilaille on varmasti tulossa alueen kuntalaisten käyttöön jossakin vaiheessa.
– Potilasryhmät ovat hyvin erilaisia. Osaa heistä seurataan hyvin tiiviisti, ja jos esimerkiksi syöpää sairastavalla potilaalla tai hänen omaisellaan on jokin kysymys, voisi kohdennettu chat, jonka kautta saisi vastauksen, olla hyvä vaihtoehto, Mustonen toteaa.

Suunta on oikea
Yksittäisiä diagnooseja tarkasteltaessa voidaan arvioida etälääkäripalveluiden säästöpotentiaalia yhteiskunnalle: alaselkäkipu on yksi yleisimmistä perusterveydenhuollon lääkärikäynnin syistä, ja siihen liittyvien hoitoketjujen tiivistäminen etälääkäripalveluiden avulla voisi säästää LähiTapiolan tutkimusten mukaan vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja.
– Tulokset ovat vielä alustavia ja pohjautuvat meidän dataamme, mutta olemme luottavaisia sen suhteen, että tulokset pitävät kutinsa. Trendi etälääkäripalveluiden käytössä on varmasti täysin oikea. Muualla maailmalla ei ole vielä kyetty näyttämään sitä, että säästöjä syntyy, Jani Tikkanen kertoo.
Suomessa tehtiin avoterveydenhuollossa alaselkäkivun diagnoosilla lähes 170 000 lääkärikäyntiä vuonna 2017.
– Keskikokoiselle kaupungille epäspesifin alaselkäkivun hoitaminen kevyemmissä väylissä silloin kuin on mahdollista ja asianmukaista voisi tuoda keskimääräisellä hoitoketjukululla jopa 90 000 euron vuosittaiset säästöt. Tällä summalla saisi esimerkiksi perustettua uuden lääkärin viran, Tikkanen toteaa.
Myös Pihlajalinnan yleislääketieteen etäpalveluiden vastuulääkäri Kaisa Kujansivun mukaan säästöjä voi syntyä, vaikka vastaavia tuloksia ei pystytä Pihlajalinnan puolesta vielä antamaan.
Pihlajalinnan mobiilisovelluksessa maanantai on usein päivistä ruuhkaisin: maanantaisin pidetään satakunta vastaanottoa päivässä. Noin yhdessä sadasta vastaanotosta potilas tulee Joensuusta.
– Kaiken kaikkiaan etäpalveluilla on mahdollista säästää kokonaiskustannuksissa ja ennen kaikkea tuoda palveluita lähemmäs ihmistä, myös syrjäseuduilla, Kujansivu kertoo.

Laajempia palveluita
Jani Tikkanen painottaa, että etälääkäripalveluissa on mitattu jatkuvasti asiakkaiden tyytyväisyyttä.
– Varsinkin kun aletaan puhua säästöistä, ensimmäisenä tulee varmasti mieleen, ajatellaanko tässä asiakkaita ollenkaan. Mittaamamme kouluarvosanan mukaan TerveysHelpin asiakastyytyväisyys on ollut käytännössä koko ajan 9,5–10, eli se on ollut todella pidetty kanava, Tikkanen kertoo.
Kati Kesäläisen mukaan mobiilisovelluksen käyttöä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa ainakin Pihlajalinnassa.
– Nyt sovellukseen on valikoitu yleisimmät oireet, joiden mukaan sovelluksessa pääsee eteenpäin, mutta ajatuksena on kehittää palveluvalikoimaa. Nyt meillä on chatissa yleislääkäripalvelut, mutta tulevaisuudessa siellä voi olla esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien ja psykologien palveluita yhtälailla, Kesäläinen summaa.


Yleisimmät oireet Pihlajalinnan mobiilisovelluksessa:
Flunssa
Yskä
Päänsärky
Akuutti ripuli
Silmätulehdus
Virtastietulehdus
Ihottuma
Poskiontelotulehdus

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä