Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Homekoulut ensin, uimahallit sitten

Arkisin kello 12 radoilla mahtuu uimaan. Vesikon suurimmat kävijäpiikit ovat illalla kello 17–19 aikaan. Arkisin kello 12 radoilla mahtuu uimaan. Vesikon suurimmat kävijäpiikit ovat illalla kello 17–19 aikaan.
Virkistysuimala Vesikon laajennusta ja peruskorjausta on toivottu jo lähemmäs kymmenen vuotta. Kaupungin taholta toiveisiin ei ole vastattu, minkä vuoksi Joensuun Uimaseura ry laittoi 24. syyskuuta liikkeelle kuntalaisaloitteen Vesikon peruskorjauksen ja laajennuksen puolesta. Heilin mennessä painoon 9. lokakuuta on aloitteeseen osallistunut 1  664 henkilöä, joista 1  273 on kunnan asukkaita.

1970-luvulla rakennettu Vesikko on remontoitu viimeksi reilut kaksikymmentä vuotta sitten, kun uimahalliin rakennettiin aaltoallas ja vesiliukumäki. Uimaseuran mukaan Vesikon tekniikka alkaa olla jo vanhentunutta, minkä lisäksi halli on usein hyvin ruuhkainen.

– Olemme nähneet kuntouintialtaassa jopa kolmesataa uimaria yhtä aikaa, jolloin uimareita on kuudella radalla julmetun monta per rata. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että hallissa on välillä ahdasta, toteaa Uimaseuran valmennuspäällikkö Juha Turunen.

Vesikon uimavalvoja Jani Piiroinen kertoo, että sunnuntaisin hallissa käy parhaimmillaan 1  100 kävijää päivässä.

– Arkisin suurimmat kävijäpiikit puolestaan ovat kello 17–19, Piiroinen kertoo.

Laajennuksessa Vesikkoon toivottaisiin saatavan SM-tason kilpailuille sopiva uima-allas, jossa olisi vähintään kahdeksan rataa. Mikäli vanhan altaan rinnalle tulisi uusi allas, mahdollistaisi se myös iltaisin järjestettävät vesijumpat, joita on tällä hetkellä lähes mahdotonta järjestää Vesikossa.

– Ratatila ei yksinkertaisesti riitä. Laajennuksen myötä vesijumppa voitaisiin järjestää omassa altaassaan ja kuntouimarit sekä vesijuoksijat voisivat olla omassa altaassaan ilman, että yksikään osapuoli häiriintyisi toisesta, Uimaseuran toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander kertoo.

Lisäksi tällä hetkellä Joensuun keskustan läheisyydestä kokonaan puuttuvalle terapia-altaalle on Vesikossa kova tarve.

– Terapia-allas olisi todella tärkeä asia. Sille olisi käyttöä sekä kuntoutuksen että opetuksen puolella, Siintomaa-Toljander kertoo.

Vesikon remontti kestäisi Uimaseuran alustavien arvioiden mukaan maksimissaan kaksi vuotta. Juha Turusen mukaan oikein suunniteltu remontti ei kuitenkaan pitäisi Vesikkoa kokonaan suljettuna hirvittävän pitkää aikaa.

Uimahallin peruskorjaus ja laajennus Joensuun Uimaseuran toivomassa muodossa tarkoittaisi kaupungille noin 22–30 miljoonan euron investointia.

– Siksi se onkin päättäjille niin vaikea aihe, Juha Turunen toteaa.

Vesikon laajennus ei tällä hetkellä ole Joensuun kaupungin hyvinvointijohtaja Riitta Huurinaisen mukaan mukana missään hankeohjelmassa.

– Se on suuri ja kallis hanke, joka tulee jossakin vaiheessa, mutta sitä, milloin se tulee, ei voi vielä tietää, Huurinainen kertoo.

Huurinaisen mukaan kaupungin investoinneissa etusijalle menevät esimerkiksi homekoulut ja -päiväkodit.

– Ne kuuluvat meidän lakisääteisiin tehtäviimme, jotka on pakko hoitaa ensimmäisenä kuntoon. Samanlaista pakkoa Vesikon suhteen ei nyt ole, vaikka tietysti se olisi hyvä saada mahdollisimman pian peruskorjauksen alle. Tällä hetkellä investointitasomme on kuitenkin aivan liian korkealla.

Huurinaisen mukaan kaupungilla ei ole tällä hetkellä tiedossa edes vuotta, jolloin asia otettaisiin mukaan hankeohjelmaan.

– Vesikon peruskorjaus ja laajennus pitää ensin saada hankkeeksi, jotta sille saadaan kustannusarvio. Tämän jälkeen sitten tehdään päätökset siitä, milloin hanke voidaan laittaa toteutukseen, Huurinainen kertoo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä