Julkaistu 
Aimo Salonen

On meillä jo kulttuuria

Ari Mononen on ehtinyt seurata eri sarjatasojen pesäpalloilua muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, tuomarina, seurajohtajana sekä yritysjohtajana, jonka yritys on JoMan yhteistyökumppani. Aimo Salonen Ari Mononen on ehtinyt seurata eri sarjatasojen pesäpalloilua muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, tuomarina, seurajohtajana sekä yritysjohtajana, jonka yritys on JoMan yhteistyökumppani.

JoMan nousua rakentamassa ollut Ari Mononen pitää Joensuuta pesäpallokaupunkina, vaikka osalla yleisöstä onkin yhä kiire voitto-ottelusta pois.


Joensuun Maila oli maanantaina matkalla kohti Vimpelin Saarikenttää ja kolmatta superpesiksen välierävoittoaan, kun Ari Mononen, yksi JoMan nousun rakentajista, istui Kerubi Stadionin katsomossa haastateltavana. Kentällä JoMan entinen superpesispelaaja Anssi Raitala veti liikuntatuntia Joensuun Lyseon peruskoulun pojille.

– Onhan tämä ollut hieno kesä, joka heijastuu vuosikymmeniksi eteenpäin, Mononen sanoi.

Kyse on muustakin kuin JoMan edustusmiehistön kaikkien aikojen parhaasta kaudesta tai Suomen hienoimmasta pesäpallostadionista, vaikka Mononen nostaakin stadionin merkityksen korkealle.

– Tämä stadion luo identiteettiä ja antaa mahdollisuuden tehdä asioita, jotka tukevat niin JoMa ry:n, Super-JoMa Oy:n kuin tukisäätiönkin taloutta vuosiksi eteenpäin. Ottelutapahtumiin on mahdollista tuoda monipuolisempia palveluja, ja mahdollista on järjestää myös muita kuin pesäpallotapahtumia, Mononen huomauttaa.

Sitten hän toteaa, että onhan tämän kesän hyvissä yleisömäärissä myös sitä, että stadion on ollut tavallaan turistinähtävyys. Ihmiset ovat halunneet tulla katsomaan, millainen se on.


Vanhemmat sitoutuvat

Päästään kysymykseen, jonka urheilulehti Elmon päätoimittaja Jukka Rönkä ja pesäpallotoimittaja Pekka Arffman esittivät viime viikolla omassa reportaasissaan: onko Joensuu pesäpallokaupunki vai kaupunki, jossa pelataan pesäpalloa?

– Viisi vuotta sitten olisin vastannut, että kaupunki, jossa pelataan pesäpalloa. Nyt tämä on pesäpallokaupunki, Mononen sanoo.

– Perustelen sitä sillä, että tätä stadionia ei olisi koskaan tullut, elleivät Joensuun kaupunki ja mukaan lähteneet yritykset – koko tämä yhteisö – olisi kokeneet, että tällaiselle on tarvetta.

Mononen heittää lukuja: JoMalla on yli 400 lisenssipelaajaa, mikä nostaa seuran Suomen kolmanneksi parhaaksi. Esimerkiksi E-pojissa on kolmessa eri joukkueessa 45 pelaajaa ja B-tytöissä – ikäluokassa, jossa drop out on valtakunnallisesti korkea – Joensuussa on vain harvoja lopettaneita ja pelaajista 20–30 kohdalla kasvattajaseuraksi on merkitty Joensuun Maila.

– Vanhemmat ovat sitoutuneet. Tyttöjen ja poikien vanhempia on täällä stadionillakin aitioisäntinä ja kioskeissa töissä, vaikka oma lapsi ei enää pelaisikaan.


Taputetaan vielä lopussa

Mutta kuinka paljon Mehtimäellä on aitoja faneja?

Jokipojat kun voittaa Mestiksen jääkiekko-ottelunsa, päätykatsomo jaksaa jäädä taputtamaan joukkueelle, joka luistelee kiittämään fanejaan. Pesäpallostadionilla yleisö näyttää liikehtivän selvästä voitto-ottelusta pois jo ennen viimeistä vuoroparia.

– Pitää muistaa, että vain pieni joukko katsojista lähtee pois, mutta totta on, että Joensuussa ihmiset lähtevät valumaan pois hyvissä ajoin välttääkseen liikenneruuhkat. Hyvään urheilukulttuuriin kuuluisi palkintojenjaolle taputtaminen, Mononen myöntää.

– Jonkinlaista fanikulttuuria on ruvennut tulemaan. Aika pitkällä ollaan, jos ihmiset alkavat tatuoida JoMan logoja käsivarteensa.


"Vielä tuossa joku muukin joukkue pelaa superia"

Ari Mononen korosti maanantaina olevansa vain yksi JoMan nousun rakentajista. Mies luetteli pitkän rivin nimiä: Raimo Ruttonen, Veijo Niiranen, Esko Timonen, Matti Timonen, Tuomo Moilanen...

– He ovat tehneet paljon töitä silloin, kun oli hankalaa, ja kun seuralla ei mennyt hyvin, Mononen sanoo.

Ja kuinka tärkeää Joensuun pesäpalloilulle olisi Suomen mestaruus 2018?

– Pelaajien omalle kunnianhimolle se on tietysti tärkeää, mutta tärkeämpää on, että me olemme nyt seitsemättä vuotta peräkkäin neljän parhaan joukossa, ja voimme tarjota suurelle yleisölle menestystä. Joensuu ja yleensäkin Suomihan on vielä menestysorientoitunut. Meillä ei ole samaa kulttuuria kuin jossakin Englannissa, missä 20 000 ihmistä menee katsomaan kolmosdivaripeliä, koska kaulassa on aina ollut se sama sinivalkoinen huivi ja omaa joukkuetta seurataan menestyksestä riippumatta.

Mononen sanoo, että joensuulaisen pesäpalloilun rakentajille arvot ja tasa-arvo ovat aina olleet tärkeitä. Tyttö- ja naispesäpalloilua halutaan nostaa.

– Uskon, että tuossa edessä olevalla kentällä pelaa superpesistä vielä jokin muukin kuin miesten joukkue. B-tytöthän pelasivat jo tänä kesänä, ja naisillakin oli hyvä kausi ykkösessä.


Gallup: Aiotko seurata JoMan otteita loppuotteluissa?

Ari Pikkarainen, Eno:
– Stadionille en todennäköisesti pääse, kun olen yrittäjänä ja naimisissa sen kanssa. Muuten seuraan kyllä, itse asiassa tänä vuonna olin ensimmäistä kertaa pienenä sponsorina. On hienoa, että JoMa pääsi nyt loppuotteluun, että ei aina ole sitä Sotkamo-peikkoa. JoMa voittaa loppuottelussa 3–1.

Alpo Kervinen, Joensuu:
– Olenhan minä seurannut pesäpalloa ja JoMaa lehdistä, itse en ole vielä kerinnyt stadionille. Loppuotteluihin joudun varmaan veljeni kanssa lähtemään. Ja pääsen. Kivahan tämä on, että JoMa pääsee nyt pelaamaan mestaruudesta. Toivon, että voitetaan, mutta Sotkamohan sieltä tulee vastaan.

Sari Kymäläinen, Lahti:
– En ole paikallinen, mutta seuraan kyllä pesäpalloa, ja eilenhän tuli uutisissa JoMan loppuottelupaikasta. Pelinjohtaja sanoi eilisessä haastattelussa, että yritystä on ollut jo monta vuotta, ja kun on jaksanut yrittää, niin minä pidän peukkuja.

Alpo Sinkkonen, Joensuu:
– Totta kai. Kävin katsomassa jo runkosarjassa Sotkamo-pelin. Ihan varmasti menen ostamaan lipun! Uskon, että JoMa voittaa ja voittaahan se. Juha Niemi on kova sälli.


JoMa selvitti tiensä superpesiksen loppuotteluihin voittamalla Vimpelin suoraan 3–0. Välieräpari Kouvola–Sotkamo on tilanteessa 2–2 ja ratkaiseva ottelu pelataan torstaina Kouvolassa. Loppuottelut alkavat joko Joensuussa tai Kouvolassa sunnuntaina 9. syyskuuta kello 14.

Kuvagalleria

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä