Julkaistu 
Petra Mustonen

Virtuaalimaailmassa voi kohdata pelkonsa tai ajaa rallia

Jarmo Puukko ei ole koskaan ollut oikeassa vuoristoradassa, joten digiraadissa videon valinta oli helppo. – Tuntui niin aidolta, että piti laittaa silmät kiinni. Enää en ihmittele, kun ihmiset kirkuu vuoristoradassa... Enhän minä äsken vain kirkunut? Petra Mustonen Jarmo Puukko ei ole koskaan ollut oikeassa vuoristoradassa, joten digiraadissa videon valinta oli helppo. – Tuntui niin aidolta, että piti laittaa silmät kiinni. Enää en ihmittele, kun ihmiset kirkuu vuoristoradassa... Enhän minä äsken vain kirkunut?

Joensuussa kuvataan virtuaalitodellisuusympäristöjä, joita käytetään pian sosiaalisten pelkojen hoidossa. Toisessa hankkeessa ikäihmiset pääsivät testaamaan vr-teknologian viihteellistä käyttöä.

 

Virtuaalitodellisuus ja siihen liittyvät teknologiat yleistyvät nopeasti. Joensuussa teknologiaan ovat päässeet eri hankkeiden puitteissa tutustumaan niin ikäihmiset kuin terveydenhuollon

ammattilaisetkin.

Parhaillaan tekeillä on Joensuussa kuvattava virtuaalitodellisuusympäristö, jonka avulla tullaan jo lähiviikkoina hoitamaan agorafobiaa ja esiintymispelkoa.

 

Tutkittua tietoa

Pohjois-Karjalan DigiSote-hanke on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun soten yhteishanke, jossa on meneillään yhdessä Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa toteutettava noin

kolmen kuukauden ketterä kokeilu. Sen tavoitteena on kokeilla vr-teknologian hyödyntämismahdollisuuksia sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.

– Kyseessä on ESR-rahoitteinen hanke, jonka yksi osa on tämä kokeilu. Virtuaalitodellisuuden käyttö sosiaali- ja terveysalalla lisääntyy koko ajan, hankkeen kehittämisasiantuntija Jaana Nykänen

kertoo.

Kokeilu on nyt siinä pisteessä, että videoiden kuvaaminen voidaan aloittaa. Tähän mennessä on tutustuttu jo olemassa oleviin sovelluksiin ja tutkimustuloksiin, jotka on tuotettu Helsingin ja

Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

– Emme voi lähteä mukaan mihinkään sellaiseen, mitä ei ole jo tutkittu. Kokeilun lähtökohtana on se, että HUSissa on jo saatu näyttöä menetelmän toimivuudesta, mielenterveys- ja

päihdepalveluiden osastonhoitaja Raija Kärki kertoo.

 

Konkreettisuutta harjoitteluun

Mielenterveys- ja päihdepalveluista kokeilussa ovat mukana Raija Kärjen lisäksi psykiatriset sairaanhoitajat Katri Muranen, Marko Piitulainen ja Hanna Lappalainen. Kokeilussa keskitytään

ahdistuneisuushäiriöiden, niistä erityisesti agorafobian, esiintymisjännityksen ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon.

– Pelkojen hoidossa altistaminen on tärkeä hoitomenetelmä. Hoitotyössä altistamisen mahdollisuudet ovat rajallisia, ja tämä teknologia mahdollistaa noiden rajojen ylittämisen, Muranen selittää.

Jos ihminen pelkää esimerkiksi kaupassa käyntiä ja sinne bussissa matkustamista, olisi altistaminen perinteisin keinoin todella pitkä ja hoitajavetoinen prosessi. Kauppaan pitäisi lähteä hoitokerran

yhteydessä ja jokaisella hoitokerralla päästäisiin prosessissa vain hieman pidemmälle. Virtuaalitodellisuudessa altistumista voi harjoitella kotona omassa tahdissa.

– Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytetään myös paljon mielikuvaharjoittelua, ja se voi toisinaan tuntua vähän tehottomalta tai vastenmieliseltä. Virtuaalitodellisuus tekee siitä konkreettista,

Piitulainen lisää.

 

Kuvataan Joensuussa

Hankkeen puitteissa on tutustuttu jo olemassa oleviin virtuaalitodellisuuden sovelluksiin. Nyt tavoitteena on kuitenkin tuottaa nimenomaan hoitoon liittyvää paikallista sisältöä paikoissa, jotka ovat

kaikille pohjoiskarjalaisille tuttuja.

– Käytännössä siis videoidaan todellinen tilanne. Suunnitteilla on kaksi vähän erilaista virtuaalitodellisuutta, joista toinen sijoittuu kauppakeskukseen, toinen kouluympäristöön, Raija Kärki kertoo.

Kauppakeskusvideo kuvataan Isossa Myyssä, ja siinä asiakas käyttää aktiivisesti eri palveluita. Kouluvideo taas tuotetaan yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa ja se on tarkoitettu

esiintymisjännityksen hoitoon.

– Ne ovat etenkin nuorilla niitä yleisimpiä pelkoja. Nuorille tämä teknologia on jo arkipäivää, ja hoidon on kehityttävä ajan mukana. Toki tämä sopii kaikille ikäluokille, eikä teknologian tarvitse olla

etukäteen tuttua, Kärki sanoo.

Videon tuottaa turkulainen ADE oy, joka on erikoistunut muun muassa juuri terveydenhuoltoon liittyvien virtuaalitodellisuuspalveluiden tuottamiseen.

 

Yksi lisätyökalu

Itse videon kuvaaminen vie vain päivän. Sen jälkeen hankkeessa mukana olevat ammattilaiset tutustuvat luotuihin virtuaalitodellisuuksiin.

– Sitten päästäänkin jo tarjoamaan hoitomenetelmää asiakkaille. Ainakin ne, joille itse olen asiasta kertonut, ovat olleet innostuneita, Katri Muranen sanoo.

– Hoitomenetelmä on asiakkaalle maksuton ja vapaaehtoinen. Se esitetään heille aivan samalla tavalla, kuin mikä tahansa muukin hoitomenetelmä, Raija Kärki kertoo.

Hän painottaa, että vr on vain yksi hoitoa tukeva menetelmä, yksi lisätyökalu hoitajan työkalupakkiin. Vaikka asiakas saa laitteen kotiin, on vastuu hoidon etenemisestä hoitajalla.

– Toisaalta tällä voi olla myös motivoiva vaikutus hoitoon hakeutumisen kannalta. Eli kun ihmiset kuulevat tästä, he uskaltavat ehkä paremmin ottaa meihin yhteyttä, Marko Piitulainen lisää.

 

Viihdettä ikääntyneille

Elokuun alussa Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen Järjestö 2.0. -hankeen puitteessa järjestettiin vähän erilainen kokeilu. Siinä vr-teknologian viihdekäyttöä esiteltiin ikäihmisistä koostuvalle

digiraadille.

– Sanotaan, että seniorit ovat digivastaisia, mutta eihän kukaan voi tietää, mistä tykkää, jos ei pääse tutustumaan, raatia johtanut Minna Tuuva kertoo.

Osallistujille vr-teknologia oli jo siinä mielessä tuttua, että kaikki olivat kuulleet siitä ja teoriassa tiesivät, mistä on kyse. Monella oli myös tuttavia, jotka teknologiaa käyttävät. Kukaan ei kuitenkaan

ollut tätä ennen pistänyt laseja päähänsä.

– Tässähän kävi niin, että meidän järjestäjien tyhmät ennakkostereotypiat paljastuivat. Olimme valinneet rauhallisia meri- ja avaruusteemaisia videoita, mutta hehän halusivatkin vuoristoratoja ja

rallia, Tuuva naurahtaa.

Laseja kokeili muun muassa 70-vuotias Anja Imboden-Heiskanen, joka itse ehdotti rallisovelluksen lataamista.

– Olen itse nuorempana harrastanut rallia ja kaipaan yhä ratin taakse. Kyllä tämä tuntui todelliselta, ja aivan turhaan jännitin etukäteen.

 

Teknologia halpenee

Itse vr-laitteistojen hinnat ovat teknologian kehittymisen myötä tulleet reilusti alaspäin. Sekä digiraadissa että DigiSote-kokeilussa käytetyt lasit ovat malleja, jotka liitetään älypuhelimeen. Sellaiset

saa jo viidelläkymmenellä eurolla.

– Esimerkiksi Oculus Go -laitteisto, jossa itse laseihin on integroitu ”äly”, maksaa noin 250 euroa, DigiSote-kokeilussa aiemmin mukana ollut Vesa Huttunen kertoo.

Kuluja tulee enemmän, mikäli virtuaalitodellisuuden sisällöt luodaan varta vasten.

– Esimerkiksi fobioiden siedättämisen sovellukset, jotka kuvataan 360-videotekniikalla, liikkuvat noin tuhannen euron paikkeilla per kuvattu sovellus, Huttunen sanoo.

 

Vr on tätä päivää

DigiSoten kokeilussa mukana olevat mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät uskovat, että asiakkaat tulevat hyötymään virtuaalitodellisuuden käytöstä hoitomuotona. Hankkeen yhtenä

tärkeänä osana on arviointi: käyttäjäkokemuksia kerätään sekä työntekijöiltä että asiakkailta.

– Myös se, että työntekijät ovat lähteneet tähän innolla mukaan, on merkittävä tekijä kokeilussa. Ilman omaa intoa olisi vaikea saada asiakkaitakaan innostumaan, Raija Kärki sanoo.

Kysymykseen siitä, uskovatko he virtuaalitodellisuusteknologian arkipäiväistyvän hoitoalalla, kaikki vastaavat yhteen ääneen: ehdottomasti.

– Se ei ole edes mikään uskon asia. Teknologia kehittyy, ja samalla hoitomenetelmien on pysyttävä ajan mukana. Mutta ihmistä teknologia ei tule koskaan korvaamaan, Kärki tiivistää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä