Julkaistu    |  Päivitetty 
Sinimaria Halonen

Joensuusta tuli koti, jonne haluaa jäädä

Luonnon lisäksi Rebecca Wickerin lempipaikkoja Joensuussa ovat Botania ja entinen Kulttuurikahvila Laituri. Sinimaria Halonen Luonnon lisäksi Rebecca Wickerin lempipaikkoja Joensuussa ovat Botania ja entinen Kulttuurikahvila Laituri.

Moni ulkomaalainen tulee Joensuuhun alun perin opiskelemaan. Ihmiset ja luoto saivat Rebecca Wickerin ja Isabel Muñozin jäämään.

 

Kun ulkomaalainen muuttaa Suomeen, ovat muuton taustalla oleskelulupahakemusten perusteella yleisimmin perhesyyt, työpaikka tai opinnot. EU-kansalaisilla selkeästi suurin syy Suomeen tuloon on työpaikka.

Myös yhdysvaltalainen Rebecca Wicker ja espanjalainen Isabel Muñoz tulivat Joensuuhun alun perin opiskelemaan. Opintojen päätyttyä he ovat halunneet jäädä Joensuuhun.

– Joensuu tuntuu enemmän kodilta kuin Yhdysvallat, Wicker sanoo.

Mikä itäisessä kaupungissa vetoaa?

 

Muuttoidea syntyi Korpiklaanin keikalla

Yhdysvaltalainen Wicker, 27, päätyi Joensuuhun sattuman kautta. Wicker oli New Yorkissa katsomassa suomalaista metalliyhtye Korpiklaania vuonna 2013, kun hän tutustui bändin mukana matkanneeseen kaveriin.

– Valitin hänelle, kuinka minulla ei ole varaa käydä keikoilla niin paljon kuin haluaisin, sillä opintoihin kuluu Yhdysvalloissa niin paljon rahaa ja tein jo valmiiksi neljää eri työtä. Hän katsoi minua kuin idioottia ja kysyi, miksi en tulisi Suomeen opiskelemaan, se on siellä ilmaista, Wicker kertoo.

Muutaman vuoden sulateltuaan ideaa, Wicker haki maisteritutkintoon Suomeen ja tuli valituksi neljään yliopistoon. Pisimmän korren vei Itä-Suomen yliopiston ympäristöbiologian maisteriohjelma Joensuussa, jossa Wicker aloitti opinnot elokuussa 2015.

– Jännitin ensin, sillä on isompi asia muuttaa kokonaan eri maanosaan kuin toiseen osavaltioon. Joensuu tuntui heti parhaalta paikalta ja tänne oli helppo tulla, sillä monet puhuvat englantia.

New Yorkin, Philadelphian, San Franciscon ja Detroitin kaltaisissa suurkaupungeissa aiemmin asunut Wicker sopeutui 76 000 asukkaan Joensuuhun nopeasti.

– Minulla on melko suomalainen persoonallisuus. Pidän omasta tilastani ja metsässä juoksemisesta kaukana muista ihmisistä, se auttaa tyhjentämään pään. Oli virkistävää tulla pieneen kaupunkiin Philadelphian jälkeen, siellä ei päässyt ihmisiä pakoon, Wicker sanoo.

Ystäviä löytyi muiden opiskelijoiden lisäksi metallipiireistä.

– Olemme kuin perhe. Autamme toisiamme ja sitä kautta löysin myös nykyisen kämppikseni.

 

Suomen kielen oppii puhumalla

Madridista kotoisin oleva Isabel Muñoz, 36, tuli Suomeen ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten viimeistelemään metsätieteiden opintojaan Pieksämäelle.

– Vierailin Joensuussa talvella 2009. Olin kävelemässä joen rannalla, aurinko paistoi ja mietin, että voisin joskus asua täällä. En edes oikein tiedä, mistä se tunne tuli, pidän siitä, että täällä on vettä ja luonto lähellä, Muñoz kertoo.

Vuotta myöhemmin Muñoz saapui Joensuuhun maisteriopintojen perässä. Sittemmin hän on suorittanut pedagogiset opinnot, työskennellyt kansainvälisessä yrityksessä, aloittanut kolmannen korkeakoulututkinnon ja valmistunut Joensuun matkailuoppaaksi. Nykyään hän opettaa espanjaa ammattikorkeakoulussa ja kansalaisopistossa.

Työllistyminen on vaatinut suomen kielen oppimisen. Muñozin mielestä kielitaito kehittyy parhaiten, kun kieltä käyttää jatkuvasti eri tilanteissa.

– Olen alusta asti asioinut suomeksi vaikkapa Kelalla. Aluksi kielitaitoni oli huono, joten suurin osa asioista on varmasti mennyt ohi. Olen kuitenkin ottanut sen asenteen, että ei haittaa, vaikka teen virheitä.

Muñozin oman kokemuksen mukaan Joensuussa on melko helppo olla maahanmuuttaja, vaikka välillä ulkomaalaisleimasta onkin hankala päästä eroon.

– Kaikki näkevät heti, että en ole syntyperäinen joensuulainen ja saattavat puhua minulle englantia. Se ei haittaa, mutta en silti kuitenkaan tunne olevani ulkomaalainen, vaan joensuulainen, Muñoz sanoo.

­– Voin puhua vain omasta kokemuksestani. Sen, miten asian kokee, riippuu paljon ihmisestä ja tilanteesta. Minä tulin tänne, koska halusin, osa tulee tänne pakon vuoksi, eivätkä kaikki saa jäädä, vaikka haluaisivat.

 

Parasta Joensuussa ovat ihmiset

Muñozin mielestä parasta Joensuussa ovat ystävälliset ihmiset. Hän on löytänyt ystäviä pääosin harrastusten, kuten teatterin, työpaikan ja yliopiston kautta. Myös nykyiseen joensuulaiseen puolisoonsa Muñoz tutustui avantouintiharrastuksen parissa.

– Kävimme porukalla uimassa Joensuun Jääkarhujen avantouintipaikalla Mäntyniemessä. Aluksi olimme vain ystäviä, mutta vähitellen ystävyys syveni.

Rebecca Wicker arvostaa Joensuussa ihmisten lisäksi erityisesti luontoa, terveydenhuoltoa ja ilmaista koulutusta.

– Tiedettä arvostetaan täällä huomattavasti enemmän kuin Yhdysvalloissa. Tutkijana minulle on tärkeää, että ihmiset ottavat minut tosissaan. Yhdysvalloissa koulut ovat kalliita ja opetuksen laatu vaihtelee, se ei ole reilua.

Wickerin mukaan koulutuksen taso näkyy myös koko keskustelukulttuurissa.

– Kaikki varmasti tietävät poliittisen jännitteen Yhdysvalloissa. Vaikka ihmiset olisivat Suomessa eri mieltä, on keskustelun taso koulutuksen ansiosta yleensä parempaa.

– Yleisesti ottaen Joensuussa on enemmän samanhenkisiä ihmisiä, jotka jakavat kanssani saman arvomaailman. Ihmiset kunnioittavat luontoa, eivätkä halua tuhota sitä, Wicker kuvailee.

Suosikkipaikakseen Joensuussa Wicker mainitseekin metsien lisäksi Noljakan lintutornin.

– Näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni revontulet, se oli upeaa.

 

Ikävä espanjalaista sosiaalista kanssakäymistä

Kun Muñozilta ja Wickeriltä kysyy, mitä he kaipaavat kotimaastaan on vastaus sama: ihmisiä.

– En juuri muuta, Wicker naurahtaa.

Perheen ja ystävien lisäksi Muñoz ikävöi eniten espanjalaista ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä.

– Sitä, että voi soittaa ja pyytää ihmisiä kahville milloin vain, Madridissa se on helppoa. Täällä ei ehkä ole niin paljon kohtaamispaikkoja, ihmiset ovat itsenäisempiä, eivätkä välttämättä tee ihan niin paljon asioita yhdessä.

– Vaikka nautin Joensuussa rauhasta ja omasta ajasta, pidän siitä, että kaupunki herää kesällä eloon, Muñoz selittää.

 

Haaveissa pysyvä koti Joensuussa

Isabel Muñoz saa ensimmäisen lapsensa marraskuussa. Perhe aikoo kasvattaa lapsen Joensuussa – ainakin toistaiseksi.

– Se on ensisijainen ajatuksemme, mutta paljon riippuu myös töistä. Koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua, ja siksi on hyvä olla myös varasuunnitelmia.

– Koulutus ja kasvatus ovat yksi syy siihen, miksi haluamme jäädä tänne. Toivon, että niistä ei leikattaisi, sillä ne antavat mahdollisuuksia ja avaavat maailmaa.

Kasvaapa lapsi sitten Joensuussa tai muualla, tärkeintä Muñozille on, että lapsi kasvaa maailmaan ilman rajoja.

Rebecca Wicker puolestaan haaveilee tohtorin tutkinnosta ja Joensuuhun jäämisestä. Tulevaisuus on silti vielä auki. Hän ehti suorittaa maisteriopintonsa loppuun, ennen kuin Suomessa otettiin lukukausimaksut käyttöön EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille syksyllä 2017, mutta tohtorin opinnoista hän joutuisi maksamaan.

– Lukukausimaksujen vuoksi joudun varmaan suorittamaan tohtorin opintoni muualla, ellen saa siihen rahoitusta. Pidemmäksi aikaa en kuitenkaan halua muuttaa Joensuusta. Olen jo kerran asunut Tanskassa, enkä viihtynyt siellä.

Mitä ikinä tulevaisuus tuokaan tullessaan, on Wicker yhdestä asiasta varma.

– Haluan saada oleskeluluvan ja löytää pysyvän kodin täältä, sillä tämä on yksi lempipaikoistani maailmassa.


Info

Pohjois-Karjalassa suurin osa ulkomaan kansalaisista on venäläisiä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuonna yhteensä 249 452 ulkomaan kansalaista, joista 3 819 asui Pohjois-Karjalassa. Joensuussa asuu noin 2 200 ulkomaan kansalaista ja lisäksi kaupungissa opiskelee ja työskentelee tilapäisesti vuosittain noin 1 000 ulkomaan kansalaista.

Valtaosa Pohjois-Karjalassa asuvista ulkomaan kansalaisista on venäläisiä (42 prosenttia). Seuraavaksi eniten maakunnassa on virolaisia (5 prosenttia), kolmanneksi syyrialaisia (4 prosenttia) ja neljänneksi thaimaalaisia (4 prosenttia).

Kaikkiaan Pohjois-Karjalassa on ulkomaan kansalaisia yhteensä noin sadasta eri maasta.

Lähde: Tilastokeskus, Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä