Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

Naapuri ei enää uskalla sanoa suoraan

Taloyhtiön järjestyssäännöt on tehty asukkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi kerrostalossa kantautuvat äänet herättävät paljon kysymyksiä ja aiheuttavat ilmoituksia isännöitsijälle. Hanna-Mari Lappalainen Taloyhtiön järjestyssäännöt on tehty asukkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi kerrostalossa kantautuvat äänet herättävät paljon kysymyksiä ja aiheuttavat ilmoituksia isännöitsijälle.

Taloyhtiöiden järjestyssäännöt herättävät usein kysymyksiä ja eripuraa asukkaissa. Naapurille kehdataan yhä harvemmin sanoa suoraan häiritsevästä käytöksestä.

Taloyhtiön järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata asukkaiden viihtyvyys ja yleinen turvallisuus taloyhtiössä. Järjestyssäännöt vaihtelevat taloyhtiökohtaisesti, mutta ainakin yksi, eniten yhteydenottoja isännöitsijälle aiheuttava sääntö, eli hiljaisuutta koskeva sääntö, on kaikkialla lähestulkoon sama.
Hiljaisuuden ajankohta on useimmiten iltakymmenestä tai -yhdestätoista aamuseitsemään saakka.
– Hiljaisuusajan ajatuksena on nukkumisrauhan takaaminen asukkaille. Nykyisin ihmiset elävät kuitenkin vuorotöistä ja muista syistä johtuen hyvin eri vuorokausirytmeissä, joten normaalit elämisen äänet, kuten lapsen itku ja suihkussa käymisen ääni, ovat kyllä sallittuja myös hiljaisuuden aikana, kertoo isännöitsijä Vesa Marttinen Reim Joensuu Oy:stä.
– Ei ole kuitenkaan suositeltavaa ryhtyä esimerkiksi imuroimaan oikein kunnolla tai tamppaamaan mattoja keskellä yötä, Marttinen toteaa.
Esimerkiksi veden kulutusta ei voi kuitenkaan hiljaisuudenkaan aikana sen enempää rajoittaa.
– Joku käy suihkussa kolmessa minuutissa, toisella menee siihen vartti. Hankalaa se on mennä ihmiselle sanomaan, että sinun pitäisi käydä vähän nopeammin suihkussa, Marttinen naurahtaa.

Melusta eniten ilmoituksia
Ilmoitukset juhlinnasta aiheutuvista äänihaitoista kattavat isännöitsijä Eero Väänäsen mukaan arviolta yhdeksänkymmentä prosenttia Reim Joensuun toimistoon tehdyistä ilmoituksista.
Väänäsen ja Marttisen mukaan juhlia saa pitää joitakin kertoja vuodessa, sillä se kuuluu elämään, mutta suositeltavaa on jättää taloyhtiön ilmoitustaululle lappu asiasta. Tällöin muut taloyhtiön asukkaat suhtautuvat usein kertaluontoisiin juhliin hieman suopeammin, eikä pieni hiljaisuuden ylityskään aiheuta närää.
– Jos juhlat vain jatkuvat eivätkä meinaa loppua, en suosittele itse menemään ovelle, vaan silloin kannattaa kääntyä poliisin puoleen. Silloin tilanne yleensä rauhoittuu heti, Vesa Marttinen neuvoo.
Mikäli juhlinta on toistuvaa ja aiheuttaa äänihaittoja muille asukkaille, voi huomautus tulla kyseeseen.
Eero Väänänen muistuttaa, että häiritsevä melu ei aina ole lähtöisin esimerkiksi nuoren, juhlia järjestävän asukkaan asunnosta.
– Meillä oli sellainenkin tapaus, että yhdeksänkymppinen vanhus katseli telkkaria asunnossaan aina aamulla viiden tai kuuden aikoihin, ja volyymit olivat tietysti kaakossa huonosta kuulosta johtuen. Sellaisessa tilanteessa kynnys puuttua asiaan on vähän erilainen, mutta kyllä me kävimme siinä avoimesti keskustelemassa asiasta, Väänänen muistelee.

Avoin keskustelu toimii
Isännöitsijöiden mukaan ihmiset ovat muuttuneet kärkkäämmiksi yhteydenottojen suhteen taloyhtiön asioihin liittyen.
– Valitettavasti ilmassa on tiettyä itsekeskeisyyttä, ja itseä koskeva asia on aina tärkein ja se pitäisi hoitaa ensimmäisenä. Tänne tullaan välillä aika ärhäkästikin kertomaan jostakin asiasta tai laitetaan vihaista viestiä muuta kanavaa käyttäen, Vesa Marttinen kertoo.
Marttisen mukaan tilanteessa, jossa asukas valittaa toisesta asukkaasta, kannattaa välillä kysyä, onko asukas mennyt juttelemaan aiheesta asianomaiselle.
– Usein sillä päästään paljon nopeammin ja parempaan lopputulokseen esimerkiksi häiritsevistä äänistä, lemmikkien käytöksestä ja niin edelleen. Jos me otamme täältä ensimmäisenä yhteyttä, toinen asukas nousee helposti suoraan puolustuskannalle, koska joku on tehnyt hänestä ilmoituksen, Marttinen täsmentää.
Eri asumismuotojen, lyhytaikaisten vuokrasuhteiden ja esimerkiksi Airbnb:n käytön lisääntyessä asukkaat eivät isännöitsijöiden mukaan enää tunne toisiaan samalla tavoin kuin takavuosina.
– Suoraan puhumista arastellaan, vaikka suositus on, että mahdollisuuksien mukaan kannattaa mennä avoimesti keskustelemaan naapurin kanssa, jos jokin asia vaivaa, Eero Väänänen summaa.


Pysäköinti ongelmallista
Taloyhtiöiden pysäköinti on yksi yleisimmistä aiheista, joista isännöitsijään otetaan yhteyttä. Autopaikkoja ei riitä kaikille, ja jonotusperiaatteella toimivissa taloyhtiöissä vaihtuvuus voi olla hidasta.
Pysäköinnille tehdään usein myös erikseen tarkemmat autopaikkasäännöt, jotka ovat yleisiä järjestyssääntöjä yksityiskohtaisemmat.
– Jotkut esimerkiksi varaavat vuokraamaansa autopaikkaa itselleen, vaikka eivät omista autoa. Tällaisia tilanteita ajatellen autopaikkasääntöjä on hyväksytty viime vuosina useisiin yhtiöihin, Vesa Marttinen kertoo.
Taloyhtiön hallituksella on autopaikkajaossa laajat valtuudet, mutta paikkoja ei Marttisen mukaan aina uskalleta lähteä ottamaan asukkailta pois, etenkään jos kyseessä on vanhempi ihminen.
– Vaikka välillä pitäisikin. Varsinkin ruutukaava-alueella pysäköinti on iso ongelma, Marttinen toteaa.
Jos autopaikan ostaa omaksi, ei taloyhtiö voi puuttua paikan käyttämiseen.
– Omaa paikkaa voi pitää tyhjillään tai säilyttää siinä melkeinpä mitä vain huvittaa. Omistuspaikat ovat periaatteessa meidänkin kannaltamme helpompia, koska silloin se ei ole meille kuuluva asia, Marttinen tuumaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä