Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Musiikki ylittää rajat ja menee tunteisiin

Viulisti Viktoria Lavrenchuk (vasemmalla) sekä pianistit Jaroslava Kotorova ja Anastasia Laidinen käynnistävät perjantaina festivaalin, joka on ensimmäinen laatuaan. Viulisti Viktoria Lavrenchuk (vasemmalla) sekä pianistit Jaroslava Kotorova ja Anastasia Laidinen käynnistävät perjantaina festivaalin, joka on ensimmäinen laatuaan.
Viktoria Lavrenchuk, mitä vastaat, jos sinulta kysytään, mistä olet kotoisin?

Joensuun konervatoriolla opiskeleva viulisti naurahtaa.

–  Sanon, että olen kotoisin Liperistä.

Lavrenchuk syntyi Petroskoissa, muutti Suomeen kymmenkunta vuotta sitten ja ehti opiskella Turussa sekä asua Keskipohjanmaalla ennen muuttoaan Pohjois-Karjalaan.

Nyt hän asuu miehensä kanssa Liperissä. Perjantaina Lavrenchuk esiintyy Rajaton taide -festivaalin avauskonsertissa yhdessä moldovalaissyntyisen pianistin Jaroslava Kotorovan kanssa.

Kunnia kaikkien aikojen ensimmäisestä Rajaton taide -festivaalin esiintymisestä menee kuitenkin pianisti Anastasia Laidiselle, jonka juuret ovat Uralin lähellä Komin tasavallassa.

–  Tuntuu mahtavalta. Tämä on minun ensimmäinen festivaalini, ja olen tosi iloinen, että saan olla sen ensimmäinen soittaja, Laidinen sanoo.

Laidinen oli Joensuun konservatoriolla Rajaton taide -festivaalin taiteellisen johtajan Kemal Achourbekovin oppilas.

Syksyllä on edessä muutto Helsinkiin ja opiskelut Metropol-ammattikorkeakoulussa. Laidinen kiittää Achourbekovilta saamiaan oppeja.

– Perjantaina soitan viime talven ohjelmistoni: Beethovenia, Shostakovitshia ja Rautavaaraa. Kemal sanoi, että se on paras kokonaisuus tähän konserttiin.

–  Meillä on pikkuisen iloisempi paketti: Griegiä  –  hieno, vaativa kolmeosainen sonaatti. Se on avajaisbiisiksi hieno valinta, Kotorova viittaa itsensä ja Lavrenchukin osuuteen.

Kotorova opettaa Joensuun konservatoriolla, jossa Lavrenchuk opiskelee Tapani Yrjölän johdolla.

–  Soitin Griegin sonaatin omassa tutkinnossanikin. Olemme esittäneet sitä Jaroslavan kanssa myös taidemuseolla, Lavrenchuk kertoo.

Satoja festivaaleja järjestänyt sellisti Seppo Kimanen ideoi Rajattoman taiteen yhdessä Kemal Achourbekovin kanssa.

–  Meillä on jo kolmannessa polvessa tasokkaita muusikkoja, jotka rikastuttavat meidän kulttuuriamme, ja jotka itse ottavat vaikutteita täältä, Kimanen perusteli mukana oloaan keväällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Joensuussa koetaan nyt kaikkien aikojen ensimmäinen festivaali, joka rakentuu ulkomaisten, suomalaisten ja Suomessa vaikuttavien, syntyperältään jotakin toista kulttuuria edustavien muusikkojen varaan.

Avajaiskonsertin kolmikko on samaa mieltä Kimasen kanssa musiikin kansainvälisyydestä.

–  Jos mietitään kaikkia suuria säveltäjänimiä, vaikka Händeliä, niin 90-prosenttisestihan ne ovat rajoja ylittäneitä maahanmuuttajia, Kotorova sanoo.

Joensuussakin se näkyy. Konservatoriolla on paljon eri taustoista tulevia ihmisiä, samoin kaupunginorkesterissa.

–  Musiikin kautta tulevat tunteet, jotka yhdistävät ihmisiä. Ei siinä välttämättä muuta kieltä tarvita, Kotorova tiivistää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä