Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Tekoäly pitää mukana digikelkassa

#voitamutduuniin-kilpailuun voi osallistua tviittaamalla ja lisäämällä tviittiin aihetunniste #voitamutduuniin, näyttää Ahti Luostarinen. #voitamutduuniin-kilpailuun voi osallistua tviittaamalla ja lisäämällä tviittiin aihetunniste #voitamutduuniin, näyttää Ahti Luostarinen.
Digitalisaatio, virtuaalisuus, tekoäly, dronet, 3D-teknologiat ja niin edelleen – sanat ovat useille tuttuja ja esiintyvät yhä enemmän mediassa ja erilaisissa keskusteluissa, mutta käsitteistä on toisinaan vaikea saada selkoa.

Pohjois-Karjalassa on käynnissä useita digitalisaatioon liittyviä projekteja ja koulutuksia, mutta kevään 2018 pk-yritysbarometrin mukaan vain viisi prosenttia Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä käyttää tekoälyä toiminnassaan. Osalla yrityksistä tekoälyn hyödyntäminen on pilottivaiheessa, mutta 67 prosenttia yrityksistä ei ole vielä ottanut tekoälyä käyttöönsä ollenkaan.

Konsultointipalveluja tarjoavassa Tamora Oy:ssä päätettiin puuttua tilanteeseen, ja yhtiö kokosi yhteen kaksikymmentä tekniikan alan ammattilaista ja digitaalisuuteen suuntautunutta henkilöä digitalisaatiokoulutukseen. Koulutuksen pohjalta ammattilaiset päättivät perustaa uuden yhdistyksen, Joensuun Digitalistit ry:n, jonka tavoitteena on perehdyttää paikallisia yrittäjiä ja yrityksiä digitaalisuuteen ja sen luomiin mahdollisuuksiin.

Digitalistit pyöräytti viime viikolla käyntiin #voitamutduuniin-kilpailun, johon paikalliset yritykset voivat osallistua tviittaamalla syyn, miksi he tarvitsisivat Digitalistien apua ja merkitsemällä tviittiin hashtagin #voitamutduuniin. Kilpailuun voi osallistua 6. elokuuta saakka.

– Asiantuntijamme tarjoavat voittajayrityksille käyttöön osaamistaan yhteensä yhdeksän päivän ajaksi. Tarjoamamme apu voi olla hyvin monenlaista: esimerkiksi ohjelmoimista, palvelumuotoilua, sisällöntuotantoa tai vaikkapa somekanavien käytön asettamista muottiinsa, kertoo Digitalistien puheenjohtaja Ahti Luostarinen.

Luostarisen mukaan tviittejä on jo tullut, ja esimerkiksi viimeisimmässä hänen lukemassaan tviitissä toivottiin ”pöhinää yrityksen omaan digitaalisuuteen”.

– Se on aika laaja käsite, Luostarinen nauraa.

Ahti Luostarisen mukaan tekoälyä hyödynnetään yritysten toiminnassa Pohjois-Karjalassa hieman alta keskiarvon.

– Koko Suomen mittakaavassa tekoälyn hyödyntäminen on vielä melko vähäistä Etelä-Suomea lukuun ottamatta. Tekoälyn käyttö on kuitenkin sellainen asia, joka yritysten on pakko ottaa lähiaikoina huomioon omassa toiminnassaan, Luostarinen toteaa.

26. toukokuuta 2018 voimaan astunut tietosuoja-asetus oli tiedossa ennen voimaantuloaan jo parin vuoden ajan, mutta tietosuojakäytäntöjen päivittäminen jäi silti monella paikallisella yrityksellä Digitalistien mukaan viime tippaan. Tämä on Digitalistien mukaan yksi esimerkki siitä, kuinka asiat hoidetaan usein viimeisenä päivänä, vaikka asia olisikin ollut jo kauan tiedossa – yrityksen on vaikea päättää, mistä lähteä liikkeelle digitaalisen kehityksen polulla käytännön tasolla.

– Joillakin isoilla yrityksillä prosessi on kestänyt kuukausia, mutta pienemmällä, yhden asiakasrekisterin omaavalla yrityksellä homma ei vie montaa tuntia. Tietosuoja-asetuksessa on kyse pääasiassa yrityksen asiakkaan turvasta, Ahti Luostarinen kertoo.

Tekoäly ei Ahti Luostarisen mukaan ole rakettitiedettä: esimerkiksi Googlen hakukone on tekoäly, ja internet on pullollaan erilaisia ilmaisiakin sovelluksia, joita yritykset pystyvät käyttämään – se juuri on tekoälyn hyödyntämistä.

– Tekoälyn käyttö tarkoittaa tietoteknisten laitteiden ja sovellusten avuksi käyttämistä omissa tuotanto- ja palveluprosesseissa. Pienetkin yritykset pystyvät helposti hyödyntämään erilaisia tekoälysovelluksia, Luostarinen kertoo.

Yksi Digitalistien tahtotiloista on tuoda alueen yritysten tietoisuuteen ilmaissovellukset, joita internetistä löytyy.

– Etenkin aloittelevan yrityksen on fiksumpaa käyttää olemassa olevia ilmaisohjelmia sen sijaan, että ostaisi jonkin tuhansien eurojen arvoisen sovelluksen.

Luostarisen mukaan sovellusten hyödyntäminen yrityksen tuotanto- ja palveluprosesseissa voi säästää merkittävästi aikaa.

– Esimerkiksi contact centerissä tekoälyä voisi hyödyntää rutiinitehtäviin: asiakas voi olla yhteydessä chatissa, sähköpostitse tai puhelimitse, jolloin tekoäly auttaa asiakasta. Ihmistyövoima puolestaan keskittyy haastavampiin tehtäviin. Rutiinitehtävissä käytettävä tekoäly nopeuttaa asioita ja laskee inhimillisten virheiden määrää, Luostarinen selostaa.

Digitalistien suunnitelmissa on tulevaisuudessakin tarjota alueen yrittäjille ja yrityksille koulutuksia, kursseja ja tietoiskuja. Luvassa on tulevan syksyn aikana #voitamutduuniin-kilpailun lisäksi vielä pari muutakin tempausta, joita Luostarinen ei kuitenkaan avaa sen enempää.

– Tiedotamme niistä sitten, kun se on ajankohtaista, Luostarinen myhäilee.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä