Julkaistu    |  Päivitetty 
Sinimaria Halonen

Pieni karjalaiskylä tuli kaupunkiin – Penttilänrannan yhteisöllisessä korttelissa on asukkaita vauvasta vaariin

Ensimmäinen naapuri kävi Emilia Hakkaraisen luona kylässä jo muuttopäivänä. Sinimaria Halonen Ensimmäinen naapuri kävi Emilia Hakkaraisen luona kylässä jo muuttopäivänä.

Kuuden talon muodostamassa yhteisöllisessä korttelissa saunotaan, kasvatetaan porkkanoita ja kahvitellaan yhdessä.

Joensuun Penttilänrantaan valmistui uudenlainen yhteisöllinen Monisukupolvikortteli, jossa on asukkaita vauvasta vaariin ja keskimääräistä kerrostaloa enemmän yhteisiä tiloja ja kohtaamispaikkoja – jopa yhteiskäyttöinen sähköauto. Ajatuksena on luoda uudenlainen kaupunkikylä, joka lisää yhteistä tekemistä ja vähentää yksinäisyyttä.

Vastaavanlaisia asumisyhteisöjä on muualla Suomessa, mutta Pohjois-Karjalassa kortteli on toistaiseksi ainutlaatuinen.

Suvaitsevaisuus lisääntyy

Penttilänrannan Monisukupolvikortteli on Setlementtiasuntojen ja Joensuun Kotien yhteishanke, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2014. Ensimmäiset asukkaat muuttivat kortteliin kesäkuun alussa.

Kuuden talon muodostamassa korttelissa on yhteensä 156 edullista asuntoa, joista kaksikymmentä on tarkoitettu lievästi kehitysvammaisille asukkaille ja 12 tukea tarvitseville ikäihmisille. Lisäksi yhteisössä asuu nuoria aikuisia, lapsiperheitä ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Neljä taloista on Setlementtiasuntojen ja kaksi Joensuun Kotien.

– Voisi ajatella, että pieni kylä tuli kaupunkiin. Kun erilaiset ihmiset asuvat yhdessä, samalla myös suvaitsevaisuus lisääntyy, uskoo Joensuun Kotien toimitusjohtaja Juha Heikura.

Yhteistilat ideoitiin yhdessä asukasedustajien, arkkitehtien ja rakennuttajien kanssa.

– Kuntosali ja kaupunkiviljelylaatikot ovat tulleet suoraan asukkaiden toiveista, Heikura sanoo.

Sisä- ja ulkokuntosalien lisäksi korttelista löytyvät pyykkitupa, pyöränkorjauspaja, ”yhteinen olohuone” eli asukastila ja kaksi saunaa. Tieto korttelin asioista kulkee yhteisen Facebook-ryhmän ja sähköisten infotaulujen kautta.

Pyykkituvalta kavereita

Kun rantakyläläinen Emilia Hakkarainen, 19, näki helmikuussa ilmoituksen, että Joensuun Penttilänrannan urbaaniin asumisyhteisöön etsitään asukkaita, hän kiinnostui heti.

– Olen itse niin sosiaalinen, että on kiva hengailla naapureiden kanssa ja kasvattaa porkkanoita yhdessä. Ei Rantakylässä ollut tällaista yhteistoimintaa, Hakkarainen sanoo.

Yksinasuminen jännitti ensimmäiseen omaan kotiin muuttanutta Hakkaraista, mutta onneksi korttelilaisista on seuraa. Ensimmäinen naapuri kävi kylässä jo muuttopäivänä. Hyvänä tutustumispaikkana toimii pyykkitupa.

– Kerran pyykkituvalla sanoin, ettei minulla ole vielä keittiöntuoleja. Eräs nainen lupautui lainaamaan minulle muutaman, mutta sitten sainkin sellaiset syntymäpäivälahjaksi. Tämä on vähän niin kuin sellainen vanhan ajan karjalainen yhteisö, Hakkarainen naurahtaa.

Omat ylioppilasjuhlansa Hakkarainen aikoo järjestää ensi vuoden kesäkuussa yhteisessä asukastilassa.

– Aion pyytää naapureita leipomistalkoisiin ja sitten vastavuoroisesti auttaa heitä jossakin, Hakkarainen suunnittelee.

Työmaa mietitytti

Vielä keskeneräisessä asukastilassa kokemuksia uudesta korttelista vaihtavat Riikka Kolehmainen, Tenho Kuikka ja Katri Veikkolainen. Yhteistilat ja pian asukaskäyttöön tuleva tuntihintainen sähköauto saavat kaikilta kiitosta.

– Eniten olen innoissani ilmaisesta kuntosalista. Nyt ei ainakaan ole mitään tekosyitä olla käymättä salilla, Veikkolainen naurahtaa.

Kuikka muutti kortteliin vaimonsa kanssa Niittylahdesta vuosien omakotitaloasumisen jälkeen.

– Elävä elämä on sitä, mitä olen kaivannut. Tässä ovat myös kaikki palvelut kävelymatkan päässä, Kuikka sanoo.

Kolehmaista huoletti aluksi Penttilänrannan tulevat kaavoitukset ja rakennustyömaat.

– Tämä on vielä keskeneräinen alue, ja mietin, miten paljon jopa kymmenen vuotta kestävä rakentaminen häiritsee elämää. Työssäkäyvää arkirakentaminen ei ole kuitenkaan haitannut, Kolehmainen sanoo.

Myös uudenlainen talotekniikka on aiheuttanut asiakkaiden keskuudessa hämmennystä. Pyykkivuorot ja yhteistilat varataan erillisen sähköisen varaustaulun ja sovelluksen kautta.

– Olemme vaihdelleet kokemuksia Facebookissa puolin ja toisin. Kun ovet ja muut systeemit ovat sähköisiä, ei ole välttämättä ihan niin selvää, miten mikäkin toimii, mutta varmasti ajan ja harjoittelun myötä kaiken oppii, Kolehmainen sanoo.

Pakko ei ole osallistua

Yhteisöllisyyden rakentamisessa ja asukkaiden arjessa, kuten pyykkituvan varaamisessa tai Kelan kaavakkeiden täyttämisessä, auttaa korttelin oma yhteisökoordinaattori Minna Patama.

– Asukkaat tulevat nopeasti tutuiksi. Jos en ole nähnyt jotain asukasta pitkään aikaan, voin vaikka soittaa tai käydä ovella kysymässä, mitä kuuluu, Patama sanoo.

Sen, kuinka yhteisölliseksi Penttilänrannan kortteli lopulta muodostuu, näkee kuitenkin vasta ajan kanssa.

– Ensin on keskitytty siihen, että kaikki saavat laittaa asunnot rauhassa omannäköisiksi ja asettua taloon. Sitten vasta mietitään, mitä yhdessä tehdään, Patama sanoo.

Suunnitteilla ovat jo pihakirppistapahtuma sekä kahvi- ja lautapeliryhmät. Mihinkään ei kuitenkaan ole pakko osallistua, Patama muistuttaa.

– Yhteisöllisyys lähtee jokaisen asukkaan omasta tahdosta.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä