Julkaistu    |  Päivitetty 
Sinimaria Halonen

Hyvä laulu vahvistaa itsetuntoa

Päivi Sinkkosen (vas.) ja Marja Siltanen-Vatanen iloitsevat, kun myös aikuiset lähtevät keikoilla leikkeihin mukaan. Päivi Sinkkosen (vas.) ja Marja Siltanen-Vatanen iloitsevat, kun myös aikuiset lähtevät keikoilla leikkeihin mukaan.
– Pippureissa on ytyä ja niistä on moneksi. Se kuvaa hyvin meidän joukkoamme, Marja Siltanen-Vatanen kuvailee Pippuri Soikoon! -lastenmusiikkiorkesteria.

Musiikkipedagogeista ja ammattimuusikoista koostuva orkesteri säveltää, sanoittaa ja sovittaa eri musiikkityyleistä koostuvat kappaleensa.

– Yhtyeemme rikkaus on juuri musiikkimme monipuolisuus. Meiltä löytyy niin tangoa, kansanmusiikkia, sambaa kuin rockia ja bluesiakin henkiviä kappaleita, yhtyeen Päivi Sinkkonen sanoo.

– Myös heviä ja punkia. Se on mahdollista taitavien ammattimuusikkojemme ansiosta, joilta luonnistuvat sekä eri musiikkityylit että useamman soittimen soittaminen, Siltanen-Vatanen lisää.

Sinkkosen ja Siltanen-Vatasen lisäksi nykyiseen kokoonpanoon kuuluvat Aki Hietala, Mammu Koskelo, Eve Pietarinen ja Azra Topcu.

Orkesteri sai alkunsa Pohjois-Karjalassa vuosina 2007–2008 kiertäneen Vauvan päivä -musiikki- ja runokiertueen jälkeen vuonna 2009.

– Perheet kyselivät, mistä näitä lauluja saa. Se oli sysäys ensimmäisen levyn tekemiselle ja siten koko yhtyeelle, Päivi Sinkkonen muistelee.

Sittemmin yhtyeen musiikkia on kuultu muun muassa Pikku Kakkosessa sekä tänä vuonna orkesterikiertueella Joensuun ja Seinäjoen kaupunginorkesterien kanssa. Tulossa ovat myös orkesterikeikat Kuopion kaupunginorkesterin ja Kymi Sinfoniettan kanssa.

Vaikka Pippuri Soikoon! soittaa tyylillisesti kaikenlaista musiikkia, ovat orkesterin kappaleet selkeästi aiheiltaan ja sanoituksiltaan lastenlauluja. Lastenmusiikkigenre elää tällä hetkellä murrosvaihetta, kun yhä nuoremmat siirtyvät myös aikuisten suosimien artistien, kuten Sannin, JVG:n tai Cheekin pariin.

– Välillä tuntuu, että lastenmusiikki jää aikuisten musiikin jalkoihin. Ne aihepiirit, joita lapsille soitetaan ja esitetään, saattavat olla täysin aikuisten maailmasta. En tuomitse tai kiellä mitään musiikkia, mutta tarvitseeko lapsen kuulla vaikkapa humaltumis- tai huumebiisejä, Siltanen-Vatanen ihmettelee.

Laadukkaita lastenmusiikkiyhtyeitä ja -orkestereita Suomesta löytyy, mutta ongelmana on musiikkipedagogeina työskentelevien Siltanen-Vatasen ja Sinkkosen mukaan se, ettei lastenmusiikkia kuule enää entiseen malliin. Esimerkiksi Yleisradio lopetti lastenmusiikin soittamisen kanavillaan kuusi vuotta sitten.

– Toivoisin, että lastenmusiikkia soitettaisiin myös muualla kuin Pikku Kakkosessa. Radiossa sen soittaminen on vähentynyt huomattavasti, Sinkkonen harmittelee.

Vastuu on naisten mukaan myös vanhemmilla, joiden on valvottava, että kotona kuunneltujen kappaleiden sanoitukset ovat lapsille sopivia.

– Nykyään ei ole helppo löytää hyvää lastenmusiikkia, sillä sitä on lehdissä esillä enää harvoin eikä erityisemmin mainosteta missään, Sinkkonen sanoo.

Siksi Päivi Sinkkosen ja Marja Siltanen-Vatasen Joensuussa järjestettävä Vekararokki ja muut lastenmusiikkitapahtumat ovatkin tärkeitä lastenmusiikin säilymisen kannalta.

Laadukas lastenmusiikki koostuu Sinkkosen ja Siltanen-Vatasen mukaan monesta asiasta: tarttuvasta melodiasta ja hyvistä sanoituksista sekä monipuolisista sovituksista. Lisäksi ne tukevat lapsen kielen ja tunne-elämän kehitystä.

– On tärkeää, että iloisten kappaleiden lisäksi on myös sellaisia kappaleita, joita voi kuunnella, kun on surullinen, Sinkkonen sanoo.

Parhaimmillaan lastenlaulut vahvistavat jopa itsetuntoa.

– Esimerkiksi Pippureiden Siili Valtteri -laulun ajatuksena on, että pienikin voi pärjätä. Siili päihittää jäniksen maastojuoksukisassa sekä kekseliäisyydellään että sitkeydellään, Siltanen-Vatanen sanoo.

Hyvä lastenmusiikki uppoaa myös vanhempiin kuuntelijoihin.

– Haluamme, että sekä lapset että aikuiset viihtyvät konserteissamme. Käytämme paljon huumoria, joka vetoaa molempiin, osan puolestaan ymmärtävät lapset, osan vain aikuiset. Hyvissä lastenlauluissa yhdistyvät sekä lasten että aikuisten elämä, Siltanen-Vatanen summaa.

Yhtyeen kappaleet syntyvätkin useimmiten arjen tilanteista. Vauvan päivä on esimerkiksi eräänlainen äitien terapialaulu, johon voi moni vauva-arkea elävä samaistua: laulussa vauva hermostuu niin, että naapuritkin kuulevat ja koti on aina sotkuinen.

Aikuiset ovat kiitelleet yhtyettä tarttuvista ja menevistä kappaleista.

– Tohmajärven Potsipäivillä oli ihana huomata, miten vanhemmatkin laulavat ja tekevät mukana. Se tuo hyvän tunnelman, kun koko perhe on mukana, Sinkkonen sanoo.

– Vanhempien esimerkki on todella tärkeää. Kun vanhemmat uskaltavat tehdä mukana, lapsetkin rohkaistuvat leikkimään ja saavat siten konsertista enemmän irti, Siltanen-Vatanen jatkaa.

Toki keikoilla saa myös olla hiljaa ja kuunnella – tärkeintä on, että jokaiselle jää lopuksi hyvä mieli.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä