Julkaistu    |  Päivitetty 

Osaatko auttaa kärsivää eläintä?

Susirajan Eläinkotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Hanne Ihanuksen kotona majaili alkukesästä kolme oravanpoikasta. Niiden tarina on se tyypillinen orvoksi jääneen luonnonvaraisen eläimen tarina:

– Omakotitalon pihapiirissä vapaana pyörinyt kissa söi poikasten emon. Asukkaat huolestuivat löydettyään osan poikasista kuolleina, ja eläinlääkärin kautta poikaset päätyivät meille.

Ihanuksen mukaan lemmikkieläimet muodostavat yhden suurimmista uhista luonnonvaraisille eläimille. Poikasilla ei onneksi ollut vakavia vammoja, mutta nälkiintyneitä ja kuivuneita ne olivat.

Ihanus kertoo, että oravanpoikasten kohdalla avuntarvetta voi arvioida hännän perusteella. Mikäli emo on jo vieroittanut poikasen, sen häntä on pörröinen.

– Jos taas häntä on sellainen suikelo, on kyseessä nuori poikanen, joka ei vielä pärjää ilman emoa. Orvoksi jääneenä se tarvitsee apua.

Vuodesta 2010 toiminut Susirajan Eläinkotiyhdistys toimii sijaiskotiperiaatteella, mutta luonnonvaraisista eläimistä huolehtiminen vaatii osaamista, jota harvoilta löytyy. Nisäkkäistä huolehtiminen jää käytännössä Ihanuksen tehtäväksi, ja eläimiä hoidetaan resurssien mukaan. Kesän aikana Ihanus hoitaa yleensä pari-kolmekymmentä eläintä. Lintujen kohdalla tilanne on parempi, sillä Pohjois-Karjalassa on muutama aktiivinen petolintuharrastaja, joille linnut yleensä ohjataan.

– Heillä on hyvät tilat lintujen hoitamiseen. Eihän sitä huuhkajaa voi kylpyhuoneeseenkaan laittaa, Ihanus naurahtaa.

Lain mukaan jokaisella on velvollisuus pyrkiä auttamaan loukkaantunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Siinä ei kuitenkaan pitäisi hätiköidä, sillä turha puuttuminen aiheuttaa stressiä tai voi jopa johtaa eläimen menehtymiseen.

– Tilannetta kannattaa ensin seurailla jonkin aikaa, ja aina voi soittaa vaikka meille ja kysyä neuvoa. Erityisesti lapsille pitäisi opettaa, että linnunpoikasia ei saa mennä maasta poimimaan, vaan aina pitäisi tulla kertomaan aikuisille.

Esimerkiksi jotkut linnut, jänikset ja rusakot käyvät ruokkimassa maassa olevia poikasiaan vain silloin tällöin, eivätkä emot aina näyttäydy ihmisille. Tietämättömälle poikaset saattavat vaikuttaa orvoilta.

– Puuttua kannattaa silloin, jos poikanen on selvästi vaarallisessa paikassa. Silloinkaan sitä ei kannata siirtää kauas, tai muuten emo ei välttämättä enää löydä sitä.

Jäniksiä ja rusakoita siirrettäessä pitää aina huolehtia siitä, ettei oma haju tartu poikaseen. Hajuttomuus on niille suojamekanismi petoja vastaan.

– Poikaset voi siirtää vaikka ruohotuppoa apuna käyttäen lähimmän puskan juureen. Hoitotoimenpiteitä jäniseläimet harvoin kestävät, ne stressaantuvat niin pahasti ihmisistä, että menehtyvät jo siihen.

Mikäli eläin on selvästi loukkaantunut, toimia kannattaa heti. Välillä auttaja joutuu tilanteeseen, jossa on päätettävä eläimen elämästä ja kuolemasta. Ihanuksen mukaan katkenneet raajat tai selvä kituminen ovat merkkejä siitä, että eläin on armollisinta lopettaa.

– Moni vertaa tilannetta siihen, mitä eläinlääkäri voisi tehdä, jos kyseessä olisi lemmikki. Luonnonvarainen eläin ei kuitenkaan kestä samanlaista hoitoa.

Käytännössä hoidettavia eläimiä ovat useimmiten juuri kuivuneet ja nälkiintyneet eläimet. Tavoitteena on aina palauttaa eläin takaisin luontoon.

– Mikäli tiedetään, ettei eläin tule enää pärjäämään luonnossa, se ilman muuta lopetetaan. On laissakin kiellettyä pitää luonnonvaraista eläintä lemmikkinä.

Eläimen voi lopettaa itse, jos sen osaa varmasti tehdä oikein. Jos joutuu kysymään, miten se tapahtuu, on se Ihanuksen mukaan merkki siitä, että lopettaminen kannattaa jättää muille. Tarvittaessa voi soittaa hätäkeskukseen, sillä poliisikin on eläinsuojeluviranomainen.

– Laki kieltää suorasanaisesti eläimen hukuttamisen ja kaasuttamisen. Käytännössä ainoat oikeat tavat ovat ampuminen tai kova isku päähän.

Luonnonvaraisilla eläimillä on yleensä reviiri, jonka ulkopuolelle joutuessaan ne eivät välttämättä pärjää. Siksi hoitoon otetut eläimetkin vapautetaan aina samalle alueelle, mistä ne on löydetty. Siilien kohdalla on yleistynyt huolestuttava toiminta.

– Ihmiset haluavat pihasiilejä, ja hakevat niitä sitten pihoilleen jostain muualta. Pahimmassa tapauksessa mukaan napataan emo, jonka poikaset sitten nälkiintyvät kuoliaiksi.

Ihanus huomauttaa myös, että mikäli jollain alueella ei ole luonnostaan siilejä, sille on aina jokin syy. Alueelta ei välttämättä löydy ruokaa tai sopivaa maastoa siileille.

Eläimen vapauttaminen takaisin luontoon on Ihanuksen mielestä kaikkein antoisin osa niiden hoitamista. Haikeaa se ei ole, sillä luonnonvaraisten eläinten paikka ei ole ihmisten luona. Toisinaan hoidettu eläin saattaa tulla vastaan myöhemmin.

– Muutama vuosi sitten hoidettavana oli orava, jonka ristin Vapuksi. Siltä oli kissa napannut palan hännästä. Vappu palasi muutaman kerran pihaan ruokintapaikalle.

Toinen Ihanuksen mieleen jäänyt tapaus on viime kesältä. Tuolloin hän sai hoidettavakseen harakanpoikasen.

– En ole koskaan ollut lintuihminen, mutta tämä harakka teki minustakin sellaisen. Se oli vaan niin valloittava pikku eläin.

Petra Mustonen

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä