Julkaistu 
Aimo Salonen

Puuttuu vain Pellonpää nurkumassa luukulta

Kioski sillan ja ratapihan naapurissa. Mikä ihana näky elokuvaesteetikolle. Aimo Salonen Kioski sillan ja ratapihan naapurissa. Mikä ihana näky elokuvaesteetikolle.

Joensuusta löytyy kaurismäkeläinen kioski, tarinoita täynnä oleva torni ja monta muuta helmeä.


Vanha torni on täynnä tarinoita kuin Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama mylly.

Niin vanha torni kertoa voi monta tarinaa
ja niitä kuulla monen sydän saa
Se kuulla saa, ken vanhan tornin kieltä tajuaa
Sen muuri kuiskaa, raput rupattaa.

Kun Karjalan Heili kysyi Facebookissa joensuulaisten rakastamista paikoista, Niinivaaran vanha vesitorni nousi monien ikäluokkien suosikiksi.

– Se oli 1980-luvulla perin suosittu opiskelijanuorison lempimispaikka, totesi yliopistomies, jonka juna toi kaupunkiin jo 70-luvun lopussa.

Nuoremman polven opiskelija nimitti tornin katolta avautuvaa näkymää eräänlaiseksi 90-luvun perusmaisemaksi.

– Ukkosmaine on kiteyttänyt tuotannossaan hyvin vesitornin kulttuurisen merkityksen.

Ukkosmaine oli kova sana vielä tämän vuosituhannen puolella Niinivaaran lukiolla, jonka musiikkiteatterilaisilla oli tapana kokoontua viimeisen esityksen jälkeen vesitornille.

– Vesitorni eli Vespa oli vielä minunkin nuoruudessani suosittu ajanviettopaikka. Niikalla asuessani kävin Vespalla katsomassa revontulia, kun se oli ympäröivää valosaastetta korkeammalla, kertoi 2010-luvun nuori.


Löytö sillan alta

Vespa on yleisesti tiedossa oleva juttu, mutta kuinka moni tietää Suvantosillan alla olevan helmen?

– Uusi hampurilaiskioski Penttilän sillan alla on kyllä niin kaurismäkeläisessä miljöössä ratapihoineen, ettei siitä puutu kuin Matti Pellonpää nurkumasta luukulta, viestitti Heilin entinen toimittaja Arttu Laakkonen.

– Kati Outinen voisi olla siellä myyjänä. Pellonpään tekisi mieli pyytää häntä kahville, mutta saisi kakaistua vain, että ”lihapiirakka, yhdellä nakilla”.


Varaslampi tulvii

Varaslampi yllättää, vaikka paikka on toimittajalle entuudestaan tuttu.

Kesäkuun 2018 alussa se näyttää tulvivan. Pitkospuut tuntuvat paikoin lähes kelluvan ja vehmaan kasvuston keskellä soi laulu. Hätääntynyt lintuemo protestoi liian läheltä pesää kulkevalle.

Facebookissa keskustellaan.

– Taasko siellä on majava?
– Huhut kiertävät. Itse en ole nähnyt tätä huhun kohdetta.
– Jospa se pysyisi piilossa, niin kaupunki ei lähetä kuolemanpartiota.
– Se edellinen oli varsinainen julkityrkky ja patsastelija.


Ortodoksisuus

Ortodoksisen seminaarin kirkko se vasta harvojen hoksaama onkin – oikeastaan koko kortteli, jossa on kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona avoimet ovet.

Joensuun uusi kulttuurijohtaja Sari Kaasinen avaa tapahtumakokonaisuuden päivänä, jolloin kaksikin ihmistä nostaa paikan esille Heilin kyselyssä.

– Ortodoksinen seminaarikirkko ympäristöineen on yllättävän vieras ihan kantajoensuulaisille. Menen tänään Panteleimonia moikkaamaan. Viime tapaamisesta lienee noin 40 vuotta, toinen heistä totesi.


Vähän yksityistäkin

Matti Kostamo nostaa esiin Penttilän hovin vanhat hevostallit ja varsinkin niiden ullakkokerrokset.

– Todella kiinnostavaa! Mie en ees teinnyt koko paikasta ja olen asunut kaupungissa kohta kolme vuotta ja lähialueella 20 vuotta, Kristiina Isaksson kommentoi.

– Se onkin yksityisalue, Kostamo paljasti. Eli ei sovi kesäiseen turistointiin.


Katsottavaa riittää

Hurjasti tuli vinkkejä.

Noljakassa on Ellin opiskelija-asunnon seinässä Teppo Laurinollin taideteos Ajan silmä, samassa kaupunginosassa on vanha kivinavetta, Valimontien soramontun korkeimmilta reunoilta avautuu mahtavat maisemat ja korvia hivelevä hiljaisuus.

Utranharjun syvän supan pohjalla on kuusikossa vanha autonromu. Nimimerkki ”Kanavafriikki” nostaa Heilinkin kyselyssä esiin ilmiön, jonka hän itse videoi ja laittoi muutama viikko sitten Facebookiin:

– Vasta vähän aikaa Joensuussa asuneena on eritoten jäänyt mieleen Kuurnan kanavan tulvavesien ohiajon padot. Melkoiset kuohut on tänä keväänä ollut. Höytiäisen kanavan avara maisema sekä Kulhon puoleiselta tieltä meno Utran kanavalle. Rautaista historiaa.

Kanavafriikki hoksaa, että Kontiolahden puolellapa noista suurin osa taitaa olla, mutta mitäpä tuosta. Saa täällä kesäpäivän kulumaan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä