Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Ortodoksien talo avaa ovet yllätyksiin

Paavali teki 50-luvun alussa kameran kanssa vierailun Lappiin kolttien luo. Paavali teki 50-luvun alussa kameran kanssa vierailun Lappiin kolttien luo.
Valokuvaaja Petter Martiskainen kumartuu tutkimaan tarkemmin ravintola Eliaan seinällä olevan ikonostaasin yksityiskohtaa.

–  Tämä on mielestäni kaikkein kaunein taideteos, mitä on olemassa. Tämä on niin hieno tämä Khonain ihme, Martiskainen esittelee kuvaa, joka tunnetaan myös ylienkeli Mikaelin ihmeenä Khonaissa.

Alun perin ikonostaasi oli vuonna 1798 valmistuneessa ja vuonna 1917 puretussa Ilomantsin Pyhän profeetta Eliaan kirkossa.

Ravintolan toisella seinällä oleva ikonostaasi taas on ollut aikoinaan Sotkuman rukoushuoneessa, josta löytyy ensimmäinen maininta vuonna 1795 kirjoitetussa asiakirjassa.

–  Kuten Petter tuossa äsken totesi: onhan se ainutlaatuista, että ravintolassa on esillä 1700-luvun taidetta, projektipäällikkö Jaana Pössi toteaa.

Pössi on vetänyt EU-rahotteista, Joensuun kaupungin hallinnoimaa Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista -hanketta, jonka voimin Joensuun ortodoksiselle kulttuurikeskukselle on luotu uutta ilmettä.

Kulttuurikeskuksen ravintolan seinille ovat ilmestyneet vanhat ikonostaasit, jotka on pelastettu tuhoutumiselta ja Valamon konservointilaitoksella kunnostettu.

Alakertaan on saatu pysyvä näyttely ja toisessa näyttelytilassa näyttelyt vaihtuvat 3–4 kertaa vuodessa.

Liisa Tynkkysen ikonit olivat esillä viimeisen kerran torstaina, ja ensi keskiviikkona, jolloin koko ortodoksisessa kulttuurikorttelissa on avoimet ovet, avautuu Laura Karlinin Evakkotarinoita-valokuvanäyttely.

Ohjelmallisen iltapäivän avaa keskiviikkona kulttuurikeskuksen pihalla Joensuun uusi kulttuurijohtaja Sari Kaasinen.

Myös kokoustiloissa on näyttelyjä, joihin voi käydä tutustumassa silloin, kun tilat eivät ole kokouskäytössä.

Petter Martiskainen on ollut kokoamassa valokuvia ja esineistöä huoneisiin, jotka on nimetty arkkipiispa Paavalin, Valamon ja evakkojen mukaan. Isossa salissa on kuvia Pohjois-Karjalan pyhätöistä. Arkkipiispa Paavalille omistetun kokoustilan kuvat on jaettu kahteen osaan: on Petter Martiskaisen, Topi Ikäläisen ja Vesa Takalan ottamia kuvia Paavalista ja on Paavalin itsensä ottamia kuvia.

–  Valokuvaus oli Paavalille hirmu läheinen juttu, toteaa Martiskainen, joka tunsi hyvin edesmenneen arkkipiispan.

Esillä on muun muassa taidokkaita kuvia, jotka Paavali otti vieraillessaan 50-luvun alussa Lapissa kolttien luona.

Evakko-huoneessa on esillä muun muassa niin sanottu evakko-Jeesus eli kuva, joka tuli tutuksi monen evakon kodista sodanjälkeisessä Suomessa.

–  Sodan jälkeen tuota kuvaa painettiin paljon, että saatiin evakoille ikoneita koteihin, Martiskainen esittelee.

Hyvälaatuinen valokuva Korpiselän vielä ehjänä olevan kirkon edessä olevasta evakkojoukosta kiinnittää huomion. Näyttää olleen ammattikuvaaja asialla.

–  Nämä ovat SA-kuvia, ja ammattikuvaajiahan ne olivat, Petter Martiskainen kertoo.

–  Alkuperäisistä vain näkyi, millaisissa oloissa he työtään tekivät. Isänmaata oli ollut paljon huuhtelutankeissa, pölyä ja muuta. Onneksi nykyinen kuvankäsittelysysteemi on näille armollinen.

Jaana Pössi esittelee ylpeänä pysyvää näyttelyä, joka tuo esille ortodoksisen kirkon aseman ihmisen elämässä syntymästä kuolemaan.

–  Tämä on minun lemppariseinäni. Tästä on tullut paljon positiivista ajatusta, Pössi sanoo pysähtyessään ihailemaan kuoleman seinää.

Miksi?

–  Tähän on saatu hienolla tavalla esille se, miten ylösnousemususko on läsnä ortodoksisissa hautajaisissa.

Näyttely alkaa kirkkoon liittymisellä ja kasteessa kirkon jäseneksi tulemisella ja jatkuu aikuisiän tapahtumilla.

–  Näyttely esittelee kilvoituksen kaksi tietä: avioliiton ja luostarielämän, ja viimeisellä sivulla on esitelty praasniekkoja ja pyhyyttä arjessa  –  sitä, mitä kaikkea voidaan pyhittää, Pössi esittelee.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä