Julkaistu 
Aimo Salonen

Joensuun uusin festivaali nostaa esiin maahan muuttaneiden muusikoiden merkityksen

Seppo Kimanen ja Kemal Achourbekov totesivat vuosi sitten keskustellessaan, että olemmat olivat haudutelleet saman tyyppistä ajatusta. Aimo Salonen Seppo Kimanen ja Kemal Achourbekov totesivat vuosi sitten keskustellessaan, että olemmat olivat haudutelleet saman tyyppistä ajatusta.

Joensuu saa uuden musiikkifestivaalin. Rajaton taide -kokonaisuus 3.–5.8.2018 nostaa esiin maahan muuttaneiden muusikoiden rikastuttavan vaikutuksen suomalaiseen musiikkielämään.

Idean isät ovat yli sata erilaista festivaalia uransa aikana järjestänyt, Kuhmon kamarimusiikkifestivaalinkin käynnistänyt sellisti Seppo Kimanen sekä joensuulainen pianisti Kemal Achourbekov. Kaksikko tajusi vuosi sitten keskustellessaan, että molemmat olivat haudutelleet samaa ajatusta: omaa festivaalia Suomeen joskus muuttaneille ja täällä vaikuttaneille muusikoille.

– Täällä alkaa olla jo kolmannessa polvessa tasokkaita muusikoita, joiden tausta on jossain muualla kuin Suomessa. Kemal on yksi heistä, ja oma vaimoni Yoshiko on se sanaristikoista tuttu japanilaisviulisti Arai, Kimanen naureskeli.

– Rikastuttaminen toimii kahteen suuntaan. Toisaalta he tuovat omat vaikutteensa Suomeen, toisaalta he itse saavat täältä uusia vaikutteita.

Kimanen ei ollut ajatellut festivaalin paikaksi välttämättä Joensuuta, mutta Kemal Achourbekov sai hänetkin vakuuttuneeksi, että tämä on juuri oikea paikka tällaiselle tapahtumalle. Festivaalin taiteellinen johtaja on Achourbekov, Kimanen määrittelee itsensä operatiiviseksi reserviksi.

– Halusin saada tämän ensimmäisen festivaali aikaan nopeasti, ennen kuin joku muu ehtii toteuttaa idean jossain muualla, Achorbekov totesi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa.

Taustatuekseen kaksikko sai konservatorion sellonsoitonopettajan Pirre Raijaksen sekä Rajaton taide ry:n, jossa toimivat joensuulaisten konserttien yleisöistä tutut Heikki Soininen, Matti Halonen ja Markku Kauppinen.

– Itse lähdin tähän mukaan osaltaan siksikin, että takavuosina täällä ei ole ymmärretty muualta tulleiden huippumuusikoiden arvoa. Minua harmittaa Vasile Pantirin kohtelu aikoinaan kaupunginorkesterissa, ja saman tyyppisiä kokemuksia on myös Kemalilla, Soininen totesi.


Enemmän uudesta festivaalista lauantaina 2. kesäkuuta jaettavassa paperisessa Karjalan Heilissä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä