Julkaistu 
Anna Tenhu

Taas joutuu armas aika

Joensuun normaalikoulun rehtori Marita Hokkanen valmistautuu juhlaan, joka täyttää 850-paikkaisen salin. Petra Mustonen Joensuun normaalikoulun rehtori Marita Hokkanen valmistautuu juhlaan, joka täyttää 850-paikkaisen salin.

Kevätjuhla muuttaa muotoaan perusasteelta lukioon siirryttäessä, mutta Suvivirsi on ja pysyy.


Suvivirrestä se alkaa, nimittäin kesäloma. Kevätjuhlia vietetään tulevana viikonloppuna kouluissa, ja oppilaat ovat opettajien johdolla valmistautuneet siihen pitkin kevättä.
Niittylahden koulussa kevätjuhlat on juhlittu jo lehden painoon mennessä, mutta haastatteluhetkellä niitä vielä intoillaan.
– Meillähän on hieno kevätjuhlat tiistaina, rehtori Maija Törmänen ihastelee.
– Päiväjuhla on kello 11.30 ja iltajuhlat kello 18. Päiväjuhla on isovanhemmille, jotka erittäin runsaslukuisesti osallistuvat, kun heidät erikseen kutsutaan. Isovanhemmat tykkäävät tulla katsomaan lapsenlapsia, Törmänen tietää.
– Torstaina siivotaan luokat, perjantai menee laulurinteellä ja lauantaina jaetaan todistukset, jäätelöt ja stipendit, luettelee rehtori viimeisen kouluviikon ohjelmaa.
Niittylahdessa juhlitaan isosti joka kevät ja joulu, paitsi viime vuonna.
– Suomi 100 -juhla viime vuonna oli niin iso, että se korvasi joulujuhlan. Nyt kevätjuhlassa esiintyvät kakkosluokkalaiset, neloset ja kuutoset eli parilliset luokat.
– Kevätjuhla on samalla kuutosten jäähyväisjuhla ja muistelo, siellä on kukitus ja lähtölaulut, Törmänen kuvailee.
Oppilaita Niittylahden ala-asteella on 246 ja kuudennen luokan päättää 46 oppilasta.
Kuutoset siirtyvät Törmäsen mukaan Hammaslahden yläkouluun ja osa kaupungin erikoiskouluihin.
– Syksyllä tulee 41 uutta ekaluokkalaista, ei siis ole puutetta oppilaista. Suvivirsi lauletaan, ilman muuta.

Juhlitaan tulevasta huolimatta
Yläasteella eivät vanhemmat usein enää osallistu kevätjuhlaan.
Pyhäselän yläasteen rehtori Jari Lemmetty kertoo, että heidän koulussaan salin pieni koko ei mahdollista vanhempien läsnäoloa.
– Yläkoulun kevätjuhla on pienimuotoinen ja lyhyt. Vanhemmat saavat tulla jos kokevat haluavansa, mutta sali on täynnä, meillä on kuitenkin 320 oppilasta.
Yläasteen juhlan perään järjestetään ylioppilasjuhlat.
– Oppilaiden keskeinen juhla on erilainen, meillä on kaksi juhlaa. Oppilaskunnan oma rennompi juhla on perjantaina ja virallinen kevätjuhla lauantaina, Lemmetty kertoo.
Oppilaat ovat rehtorin mukaan tykänneet juhlia ilman vanhempia.
– Joitakin vanhempia haluaa tulla juhlaan perjantainakin, kun siellä on ilmaisutaidon ryhmän esityksiä.
Lemmetyn mukaan juhlien kannalta ei ole väliä, mitä Pyhäselän koulun toiminnalle tulevaisuudessa käy.
– Tavalla tai toisella jatketaan ja juhlitaan ikuisesti. Porukka voi pienentyä, mutta juhlat tulevat jatkumaan ja koulutoiminta, Lemmetty lupaa.
Joensuun normaalikoulun lukion rehtori Marita Hokkanen kertoo, että koulussa järjestetään koko lukion yhteinen kevätjuhla, ja samassa tilaisuudessa lakitetaan uudet ylioppilaat. Valmistuvien perheitä mahtuu juhlasaliin reilusti, sillä siellä on Hokkasen mukaan tilaa 850 hengelle.
– Kello kymmeneltä lauantaina alkaa juhla ja lakkiaiset, se on sellainen perinteinen juhlava tilaisuus, joka kestää vajaat kaksi tuntia. Musiikkia, puheita ja esityksiä ja ylioppilaiden lakitus, luettelee Hokkanen juhlan kulkua.
Hokkasen mukaan vain valmistuvien perheet saapuvat juhlaan Norssin salissa.
– Juhlaan voi kutsua 5–6 vierasta per valmistuva, juhlassa lakitetaan noin 115 ylioppilasta.
Hokkasen mukaan järjestelyt on aloitettu huhtikuun puolella ja tahti kiihtyy loppua kohti.
– Suomen lipun kantaja ja airueet valitaan, sitten on salin koristelu ja viime hetken kenraali ja lakkiaisharjoitus perjantaina kello 14, jolloin myös lakit tuodaan saliin juhlapäivää varten. Osa opettajista osallistuu yliopiston uusien opettajaopiskelijoiden valintoihin eli haastatelee luokanopettajiksi pyrkiviä, koska olemme yliopiston koulu.
– Suvivirsi lauletaan, ei sen ihmeempää. Riemuylioppilaita tulee lauantain juhlaan 20, he puhuvat juhlassa.
Hokkasen mukaan riemuylioppilaat, eli 50 vuotta sitten valkolakin päähänsä painaneet, pitävät samalla luokkakokouksia ja tapaavat toisiaan.
– Taidemuseon pihalla lauantaina kello 12.40 alkaen kevään uudet ylioppilaat ja riemuylioppilaat kokoontuvat yhteen kaikista Joensuun lukioista.


Heili kysyi katugallupissa: Millaisia muistoja sinulla on kevätjuhlista?

Rauha Vartiainen,
Nurmes
– Olen käynyt tyttäreni ja tyttäreni pojan valmistujaisjuhlissa, ja ne ovat olleet tosi ihania. Nyt on ainakin viisi vuotta aikaa edellisestä juhlasta, mutta muistan, että siellä pidettiin musiikkiesityksiä. Minulle on todella suuri merkitys päästä käymään lasten ja lastenlasten kevätjuhlissa.


Tuula Mahrberg,
Joensuu

– Olen ollut opettajana melkein neljäkymmentä vuotta, joten Suvivirttä on veisattu. Omassa lapsuudessani vanhemmat eivät mahtuneet kouluun kevätjuhlassa, mutta urani aikana vanhemmat ovat päässeet katsomaan juhlaa. Totta kai juhlaan haluaa päästä mukaan vanhempana, se on aina yhden aikakauden päätös.


Jorma Laitinen,
Joensuu
– Tietysti itse ollessani peruskoulussa oli kevätjuhla joka vuosi, ja vanhempani tulivat sitä aina katsomaan. Nykyisin on lastenlasten kevätjuhlia ollut, pitäähän niissä käydä.


Milla Nissinen,
Heinävesi
– Olen käynyt kerran oman lapseni kevätjuhlassa, ja toivottavasti pääsen käymään tulevaisuudessakin.
– Kun olin itse peruskoulussa, vanhempani ja tätinikin tulivat aina katsomaan kevätjuhlaa. Oppilaiden esitykset kuuluivat asiaan silloin ja kuuluvat tänäkin päivänä. Itse olin niin pienessä koulussa, että näytelmiä ja muita esityksiä oli enemmän kuin nykyisin.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä