Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Varhaisella tuella vastuullisiksi kansalaisiksi

Lapsiasiaryhmän jäsenet Mia Ylhäinen (vas.), Erkki Piironen, Kirsti Kurki ja Anne-Maria Saaristo peräänkuuluttavat lasten suhtautumisen muutosta kaikilla tasoilla. – Asia ei koske ainoastaan sosiaalisektoria, Erkki Piironen toteaa. Lapsiasiaryhmän jäsenet Mia Ylhäinen (vas.), Erkki Piironen, Kirsti Kurki ja Anne-Maria Saaristo peräänkuuluttavat lasten suhtautumisen muutosta kaikilla tasoilla. – Asia ei koske ainoastaan sosiaalisektoria, Erkki Piironen toteaa.
Kun kaupunginvaltuustolle taannoin tehty esitys lapsiasiamiehen toimesta hylättiin, päättivät eri organisaatioiden edustajat kokoontua yhteen ja ryhtyä itse ajamaan asiaa saadakseen lasten äänen kuuluviin.

– Kaupungilta todettiin silloin, että erillistä lapsiasiamiestä ei tarvita, koska olemassa ovat nuorisovaltuusto ja oppilaskunnat. Mielestämme erityisesti pienten lasten ja heidän perheidensä ääni ei kuitenkaan kantaudu sinne saakka, joten päätimme perustaa Lapsiasiaryhmän, kertoo ryhmässä toimiva Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluejohtaja Anne-Maria Saaristo.

Lapsiasiaryhmässä on tällä hetkellä jäsenenä kymmenen järjestöä, Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen edustus, kaupungin hyvinvointikoordinaattori sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kehittämistyöntekijä. Ryhmä toimii Joensuun Perheentalon yhteydessä.

Ryhmän ydintarkoitus on viedä lasten ääntä eteenpäin ja jakaa ryhmässä jo olemassa olevaa tietoa ryhmän jäsenten toimintojen parantamiseksi omilla tahoillaan.

– Tarkoitus on, että lapsi itse tuottaisi tietoa omasta itsestänsä ja toimisi kokemusasiantuntijana omassa elämässään, Saaristo toteaa.

Lapsiasiaryhmä on vaikuttanut Joensuun alueella esimerkiksi järjestämällä opiskelijoille ja asiantuntijoille suunnattuja Lapsen ääni -seminaareja sekä kirjoittamalla Lapsen ääni -kolumnisarjaa. Lisäksi ryhmässä on käynnistetty muun muassa lapsiagenttitoimintaa, osallistuttu lapsia ja lapsiperheitä koskeviin kuulemistilaisuuksiin ja seurattu nuorten osallisuutta ja hyvinvointisuunnitelmien toteuttamista sekä seurattu hallituksen lapsiperheohjelman alueellista toteuttamista.

Seuraava seminaari järjestetään tammikuussa 2019.

– Tulevassa seminaarissa kohderyhmämme ovat poliittiset päättäjät ja virkamiehet – eli tarkoituksenamme on vaikuttaa suoraan niihin ihmisiin, jotka vaikuttavat lapsia ja lapsiperheitä koskeviin asioihin, Anne-Maria Saaristo kertoo.

Ryhmän jäsenet ovat kukin omilla tahoillaan lasten ja lapsiperheiden parissa työskennellessään keränneet palautetta esimerkiksi siitä, millaisia toimintoja tai palveluita Pohjois-Karjalassa kaivataan.

– Kohtaamispaikkojen tarve on noussut palautteessa selkeästi esille. Todella monet toivovat ainakin Lähiötalolle pidempää aukioloaikaa ja ilta- ja viikonloppulähiksiä. Tarve kohtaamiselle ja tilalle on hirveän suuri – lapsiperheet haluavat jonkun paikan, jonne on helppo tulla matalalla kynnyksellä, kertoo Lähiötaloa edustava Kirsti Kurki.

Honkalampi-säätiötä edustava Erkki Piironen peräänkuuluttaa myös erilaisia tukimuotoja, joiden tulisi olla mahdollisimman helposti lapsiperheiden saatavilla.

– Avoimet yhteisöt ovat todella hyviä, jotta on joku paikka, jonne voi mennä tarvitessaan apua. Tarvitaan kuitenkin myös sellaisia palveluita, jotka ovat kohdennettuja, ja niihin pitäisi päästä nopeasti – ei siten, että jos lapsi oirehtii, hänet laitetaan vuodeksi jonottamaan, vaan avun tarpeeseen pitäisi pystyä vastaamaan todella nopeasti, Piironen kuvaa.

Erkki Piironen korostaa, että moniin asioihin voidaan vaikuttaa jo silloin, kun lapsi on vielä pieni.

– Usein tukitoimia siirretään ja siirretään, ja vasta lapsen ollessa kouluiässä aletaan miettiä, kuinka tätä voitaisiin tukea. Silloin on menetetty jo monta vuotta sitä aikaa, jolloin oikeilla tukitoimilla lapsen kasvu ja kehitys lähtisivät oikeille raiteille, Piironen selostaa.

Anne-Maria Saariston mukaan asia vaatii myös laajempaa toiminta- ja ajatuskulttuurin muutosta.

– Olemme juuri nyt siinä hetkessä, että sen tavan, kuinka me lapsuuden ymmärrämme, on muututtava. Meidän täytyy entistä enemmän huomioida ja arvostaa lasten omia mielipiteitä ja tietoa.

– Kun lähdemme sille tielle, tapahtuu sellainen taikatemppu, että lapsen sisällä alkaa kehittyä empatian ja vastuun tunne, jolloin saamme vastuullisia kansalaisia tulevaisuudessa. Näen tämän kaikista tärkeimpänä asiana koko ryhmämme toiminnassa, Saaristo summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä