Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Mistä töitä kisälli-Kirseille ja remontti-Reiskoille?

Ohto Mettälä ja Mikko Meriläinen kertovat, että he eivät olisi löytäneet parasta mahdollista työntekijää ilman Hanne Husson ja Josekin apua. Ohto Mettälä ja Mikko Meriläinen kertovat, että he eivät olisi löytäneet parasta mahdollista työntekijää ilman Hanne Husson ja Josekin apua.
Kisälli toimi käsityöammateissa aikoinaan mestarin ja oppipojan välisenä linkkinä. Kisällitoiminta on herätetty nyt henkiin Pohjois-Karjalassa.

Josekin Osaava Joensuu -hankkeen projektipäällikkö Hanne Husso kertoo, että Pohjois-Karjalan mestarikisällitoiminta on valtakunnallisesti ainutlaatuinen.

– Käytännössä autamme yrityksiä löytämään osaavia työntekijöitä. Perinteisestä työvoimakoulutuksesta tämä eroaa siten, että kisälliksi haetaan ja koulutus työpaikalla räätälöidään hakijalle sopivaksi.

Husson mukaan työnhakijat ja työnantajat eivät tällä hetkellä kohtaa, sillä edelleen elää uskomus, että te-palveluiden sivuilla näkyvät kaikki avoimet työpaikat.

– Lähes 70 prosenttia työpaikoista on kuitenkin piilotyöpaikkoja. Työpaikat välitetään verkostoissa. Jos jäät vain odottamaan, että saat töitä, saat odottaa ikuisuuden.

Kisällikoulutukseen voivat hakea työttömät tai työttömyysuhan alla olevat. Koulutuksen järjestää Riveria.

– Meidän näkökulmastamme katsottuna vanhoilla lääkkeillä ei työntekijöiden rekytoinnissa enää pelitetä. Perinteinen te-palveluiden sivuilta löytyvä yrityksen työpaikkailmoitus ei välttämättä houkuttele yritykseen parhaiten sopivia työntekijöitä, Hanne Husso sanoo.

Husson mielestä yrittäjien kannattaisi kiinnittää huomiota työpaikkailmoituksen huokuttelevuuteen.

– Työntekijä on kuitenkin kallis investointi yritykselle, joten sopivan työntekijän löytyminen on tärkeää.

Kisällikoulutus eroaa perinteisestä rekrytointikoulutuksesta siten, että siinä koulutus on räätälöity. Koulutukseen haetaan, ei pakoteta.

–  Kun sopiva kisälli löytyy, hän on ensin 3–5 kuukautta koulutuksessa. Sinä aikana yrityksellä on aikaa katsella, onko henkilö heille sopiva, Husso kuvailee.

– Yrityksestä valitaan mestari, eli työpaikkaohjaaja. Yritys voi laskuttaa ohjauksesta sovitun summan oppilaitokselta, joka kouluttaa kisällin.

Kolme ensimmäistä kisällikoulutusta on juuri päättynyt, ja koulutuksen työllistymisaste oli 100 prosenttia.

– Kaikki kolme työllistyivät koulutuksen kautta yrityksiin, joissa he olivat kisälleinä, kehuu Husso.

Hanne Husson mukaan tietyillä aloilla Pohjois-Karjalassa voidaan puhua jopa työvoimapulasta.

– Eräs metallialan yritys olisi palkannut suoraan kolme työntekijää. Yhtään hakemusta ei tullut.

Husso arvelee, että iso osa työttömistä työnhakijoista haluaisi töitä, mutta heillä ei ole käsitystä missä avoinna olevat työpaikat sijaitsevat.

– Metalli- ja rakennusala sekä ohjelmointiala, luettelee Husso esimerkkejä aloista, joille tarvitaan kipeästi lisää työntekijöitä.

Husson mukaan yritysten pitäisi tuoda työpaikkaan liittyvät houkuttimet esiin työpaikkailmoituksessa.

– Elämisen laatu, edullisempi asuminen ja vaikka paikallisen kulttuurin esille tuominen avartaa muualta tulevien käsityksiä siitä, millaista Pohjois-Karjalassa on elää ja asua, Husso kuvailee.

– Työllistyminen ei ole vain työn saamista. Siihen liittyy myös muu elämä.

– Yritysten kannattaisi ajatella rekrytointia valtakunnallisena hakuna.

– Metallifirman työpaikkailmoituksessa voisi esimerkiksi lukea, että tule meille töihin, sillä meillä Pohjois-Karjalassa ei tarvitse jonottaa aamuruuhkassa. Elämisenlaatua pitäisi rekrytoinnissa nostaa paremmin esille. Tyyliin: elä täällä ruuhkattomat ruuhkavuodet.

Puolison työpaikan puuttuminen on yksi este työperäiselle muutolle Pohjois-Karjalaan. Naiset eivät enää vaihda paikkakuntaa miehen perässä kuten ennen.

– Korkeistakin viroista on muutettu takaisin Etelä-Suomeen, kun vaimo ei ole saanut töitä, Hanne Husso harmittelee.

Husson mukaan fiksu työnantaja ja työntekijöiden rekrytoija kartoittaa valmiiksi mahdolliset asuinpaikat, päiväkodit ja koulut työn perässä Pohjois-Karjalaan muuttaville.

Pääkaupunkiseudulla on monella alalla korkeampi palkkataso kuin Pohjois-Karjalassa. Avaimet käteen -työpaikkailmoitus saattaisi hyvinkin madaltaa kynnystä työn perässä muuttamiselle Itä-Suomeen.

Seuraavalle kisällikoulutuskierrokselle toivotaan mahdollisuutta siirtyä työpaikasta toiseen. Siten mukaan pääsisivät myös korkeasti koulutetut työpaikan vaihtajat, joilla on jo töitä.

– Ei ole realistista ajatella, että esimerkiksi kovapalkkainen sähköinsinööri Helsingistä irtisanoisi itsensä, ilmoittautuisi työttömäksi työnhakijaksi ja kouluttautuisi toisen asteen tutkintoon.

–  Hänelle täytyy etsiä koulutustaan vastaava työpaikka täältä Pohjois-Karjalasta, Husso kuvailee.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä