Julkaistu 
Anna Tenhu

Joki ei jäädy koskaan

Pielisjoen virran voimakkuus on tiedossa, mutta silti se yllätti palomiehetkin. Mikko Mäkinen (vas.)  ja Antti Varis harjoittelivat pintapelastusta paloesimies Aki Sirénin johdolla. Anna Tenhu Pielisjoen virran voimakkuus on tiedossa, mutta silti se yllätti palomiehetkin. Mikko Mäkinen (vas.) ja Antti Varis harjoittelivat pintapelastusta paloesimies Aki Sirénin johdolla.

Jääpeite joessa on petollinen, sillä sen paksuus ei korreloi kestävyyden kanssa. Joen jäihin putoavaa eivät auta edes naskalit, sillä virta vetää jalat jään alle.


Pielisjoki houkuttelee extremekävelijöitä jäälle. Virtaavan veden vieressä olevalla jääkaistaleella näkyy tuoreita askelmia, jotka myös pelastuslaitoksen taholta on huomattu aamuisella kierroksella.

– Ei uskota siihen, että jää voi pettää, arvioi paloesimies Aki Sirén syitä sille, miksi ihmiset itsepintaisesti hakeutuvat surmanloukulta näyttävälle puolisulan joen jäälle. Palomiehet Mikko Mäkinen ja Antti Varis harjoittelevat pintapelastusta Pielisjoella Sirkkalan sillan kupeessa.
– Todella voimakas virtaus, toteaa Mäkinen noustessaan jään reunalle.

Jokeen pudotessaan pelastautumismahdollisuudet ovat Mäkisen mukaan etenkin toppapukuisella ihmisellä pienet.
– Jää voi pettää reunaltakin vaikka se näyttää paksulta. Kyllähän se hirvittää meitä. Ajatusmaailma pitäisi ihmisillä saada sellaiseksi että kunnioitetaan virtapaikkoja, Sirén toteaa.

Järveen pudotessa voi tarrautua jään reunaan ja pelastautuminen on mahdollista esimerkiksi naskaleiden avulla. Tämä ei Sirénin mukaan aina onnistu joessa, sillä virta vetää jalkoja voimakkaasti jään alle. Mäkinen näyttää, miten hankalaa jään päälle on nousta virtaavasta vedestä. Ote lipsuu ja töitä saa tehdä hartiavoimin.

– Turvaohjeissa maksimi on metri sekunnissa virtausta. Hengenpelastamisesta jos on kyse, niin järkevästi voidaan ottaa riskiä kovemmassakin virrassa. Nyt mennään aika lähellä turvaohjeita, toteaa Sirén seuratessaan palomiesten harjoitusta.
– Tämä on meidän riskikohteita. Vettä on jopa 9 metriä ja pohja on täynnä uittotukkia. Kiinnitarttumisen riski on suuri, näkyvyys heikko ja virtaus on vaihteleva.
– Sukellettaessa pohjasta on pidettävä kiinni koko ajan. Jos lasket irti niin lähtee menemään virran mukana. Talvisukelluksia ei tehdä ollenkaan, sillä vaaratekijöitä on niin paljon. Vedessä voi olla akanvirta, eli pyörre, missä virta kääntyykin toisinpäin, Sirén selventää.

Pielisjokeen muutama viikko sitten hukkunutta naista ei kyetty pelastamaan, sillä aikaviive kävi Sirénin mukaan liian pitkäksi.
– Pintapelastusta tehdään turvaohjeet huomioiden. Jään alle sukeltamista ei lähdetä tekemään. Tässäkin aikaviiveet olivat niin pitkät, että ihminen oli ehtinyt mennä jään alle.

– Usein kuulee kerrottavan tarinaa siitä, että joen yli on kuljettu jäätä pitkin iät kaiket. Sääolosuhteet kuitenkin muuttuvat pikku hiljaa ilmastonmuutoksen myötä, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi kertoo.
– Lauhat talvet ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat meidän leveysasteilla nykyään aika yleisiä. Joen virtaama vaikuttaa jääkannen muodostumiseen, eli kovatkaan pakkaset eivät aina kerro suoraan jään kestävyydestä, Viitaniemi varoittelee.

– Aiempina talvina kyseisessä paikassa kestänyt jää ei enää kestäkään, vaan pettää jäällä liikkujien alta, mahdollisesti kohtaloikkain seurauksin. Pielisjoella on sulapaikkoja, jotka voivat yllättää erityisesti pimeällä.

Pelastuslaitoksen yleisohjeena on, että joen jäälle ei ole turvallista mennä missään vaiheessa talvea, koska jään kestävyyttä on mahdotonta arvioida joen virtauksen vuoksi.
– Lapsien ei pidä missään nimessä mennä jäälle leikkimään, ja joen vaaroja olisi hyvä käydä kotona läpi vanhempien toimesta.

Pielisjoen lisäksi Viitaniemi varoittelee Marjalan kanavasta, joka työllistää pelastuslaitosta joka vuosi.
– Jäällä seikkailleet lapset ovat aiheuttaneet hälytyksiä useamman kerran. Tammikuussa 2012 sivulliset pelastivat heikkoihin jäihin pudonneen pojan. Kanavaan pätee samat säännöt kuin Pielisjokeen – jäälle ei pidä mennä, koska jää voi olla heikkoa virtauksien vuoksi, Viitaniemi ohjeistaa.


Heili kysyi katugallupissa: Liikutko joen tai järven jäällä?

Matti Nevalainen,
Joensuu
– En tällä hetkellä ainakaan liiku joen jäällä, se olisi ihan älytöntä. Joen jäälle meneminen ei ole kovin viisasta. Ehkä ihmiset haluavat oikaista ja ottavat sen riskin.
– Olen itse vajonnut joskus jäihin keväällä, mutta se oli nuoruuden hölmöyksiä missä katsottiin, että kestääkö se jää. Kyllä se opettaa.


Noora Lautala,
Lappeenranta
– En ole liikkunut joen jäällä sillä se on vaarallista. Saimaalla liikun jäällä. En tiedä miten joen jää eroaa järven jäästä, mutta näin maalaisjärjellä voisin sanoa, että siinä on jatkuva virtaus ja joen jää on ohuempaa.
– Tiedän yhden ihmisen, joka kuoli avantoon. Hän tipahti jäihin eikä päässyt omin avuin pois.


Jenna Leinonen,
Joensuu
– En mene joen jäälle koskaan. Asun Kainuussa ja liikun Paltamossa järven jäällä.


Marja-Leena Kettunen,
Joensuu
– Kävelen jään päällä, se on tuttua. Joen jäälläkin olen kävellyt. Vehkalahdessa on alue, jonne uskaltaa mennä.
– Tänä vuonna en ole käynyt, mutta aikaisempina vuosina kävelin jäällä päivittäin. Kyllä siellä näki ne sulapaikat. Jäällä käveleminen ei pelota. Pielisjokea en lähtisi näillä kymmenillä ylittämään, joki virtaa niin voimakkaasti.

 

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä