Julkaistu    |  Päivitetty 
Petra Mustonen

Ei kavioita konepellille, kiitos!

Poliisi ja ratsastaja Hannu Kallio tietää, miten suuri eläin hevonen on auton rinnalla. Ohitustilanteen jälkeenkin kaasujalkaa on käytettävä rauhallisesti, ettei äkillinen kiihdytys säikäytä saaliseläintä. Petra Mustonen Poliisi ja ratsastaja Hannu Kallio tietää, miten suuri eläin hevonen on auton rinnalla. Ohitustilanteen jälkeenkin kaasujalkaa on käytettävä rauhallisesti, ettei äkillinen kiihdytys säikäytä saaliseläintä.

Liikenteenvalvojana työskentelevä Hannu Kallio on harrastanut ratsastusta jo lähes neljäkymmentä vuotta ja hän omistaa tällä hetkellä kaksi hevosta. Entinen kenttäratsastaja ei kuitenkaan enää uskaltaudu liikenteen sekaan hevosen kanssa.

–  Nuorempana tuli ratsastettua maastossa päivittäin, kilpahistorian vuoksi enemmän kuin moni muu. Vanhemmiten on tullut viisaammaksi ja alkanut arvostaa elämäänsä enemmän.

Hevonen on valtava eläin, ja saaliseläimenä se saattaa säikähtää liikenteen seassa pahasti. Siksi sekä ratsastajalta että muulta liikenteeltä vaaditaan huomaavaisuutta. Kallio on sekä hevosharrastuksensa että poliisintyönsä puolesta huomannut, etteivät kaikki kohtaamiset suju ongelmitta.

–  Ihmiset ovat tänä päivänä vieraantuneet isoista eläimistä. Autoilijat eivät välttämättä ymmärrä, miten hevonen kohdataan ja mitä riskejä ohitustilanteisiin liittyy.

 

Tärkein asia hevosen ja autoilijan kohdatessa on, että sekä ratsastaja että autoilija osoittavat huomanneensa toisensa. Ratsastaja nostaa kätensä ja autoilija jättää reilun turvavälin ja hiljentää vauhtia reilusti, mielellään kävelyvauhtiin.

–  Kuljettajan kannattaa seurata hevosen reaktioita. Jos tilanne näyttää hankalalta, voi pysähtyä ja sammuttaa auton. Mitä isompi auto, sitä hiljempaa ohitus tehdään, Kallio neuvoo.

Hevonen ei välttämättä tarkkaile samoja asioita kuin ihmiset. Pelotteeksi saattaa riittää liehuva pressu tai taustalla lentävä muovipussi, ja siksi tarkkaavaisuus on tärkeää. Jos taas autoilija tulee hevosen takaa, ohi voi lähteä vasta, kun ratsastaja näyttää käsimerkillä sen olevan turvallista.

–  Kannattaa ensin antaa ratsukolle mahdollisuus väistää vaikka sivutielle tai pellon reunaan. Kohtaamisen jälkeen matka jatkuu rauhallisesti ilman äkillisiä kiihdytyksiä.

 

Hannu Kallio muistuttaa, että hevosilla liikenteen seassa saattaa vastaan tulla myös alaikäisiä, sillä maastossa ratsastamiselle ei ole olemassa ikärajaa eikä edes kypäräpakkoa. On huoltajien vastuulla arvioida, milloin lapsi hallitsee hevosta tarpeeksi lähteäkseen tielle.

–  Edes kaikkein pomminvarmoin hevonen ei ole liikenteessä täysin turvallinen. Kyseessä on aina eläin, jolla on eläimen vaistot ja joka ajattelee vain itseään.

Hevonen saattaa säikähtää myös auton äänimerkkiä tai mopon tai moottoripyörän pärinää. Säikähtänyt hevonen käyttäytyy ihmisen näkökulmasta arvaamattomasti.

Kallio kertoo todistaneensa kerran, kuinka hevonen karkasi tallista, juoksi autotielle ja yritti loikata auton yli.

–  Kavion jäljet siinä jäi auton konepellille, Kallio muistaa.

Liikennevalvojana ratsastava poliisi kuulee usein hevosiin liittyviä kysymyksiä, mutta onnettomuuksia hänen tietoonsa on tullut onneksi harvoin. Yksi asia, josta kysytään usein, on hevosen paikka liikenteessä.

Vastaus: Ratsukko kulkee aina tien oikeaa reunaa, mutta hevosta taluttava vasenta. Ratsukko ei kuitenkaan ole ajoneuvo.

–  Mutta jos hevosella kulkee kärryjen tai reen kanssa, silloin on kyseessä hevosajoneuvo ja se on rinnastettavissa muihin kulkuneuvoihin. Ohjastajat yleensä tuntevat säännöt hyvin ja hevoset ovat tottuneet liikenteeseen.

 

Toinen asia, joka saattaa tulla autoilijalle yllätyksenä, on se, että myös traileria kuljettava ajoneuvo täytyy ohittaa rauhallisesti. Trailerin seinät eivät juurikaan eristä ääniä ja kiihdytysäänet saattavat säikäyttää matkustavan hevosen.

–  Lisäksi pimeällä hevosen kohtaamisessa on oltava tavallista varovaisempi. Ratsastajalla saisi olla aina heijastimet, samoin hevosella.

Hannu Kallion mukaan liikenteessä on myös kuljettajia, jotka tarkoituksellisesti kiusaavat hevosia ja aiheuttavat sillä vaaratilanteita.

Huomattavasti yleisempää on kuitenkin pelkkä tietämättömyys.

–  Poliisina toivon, että ratsastajat antaisivat aina selkeät käsimerkit kuljettajille ja kuljettajat arvostaisivat niin ihmisen kuin eläimenkin elämää sen verran, että tilanteet hoidettaisiin rauhallisesti ja ajatuksella, Kallio tiivistää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä