Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Kaurapuuroa aamu- ja iltapalaksi

Yliopisto-opiskelijoiden Taru Nissisen (vasemmalla), Noora Rämön, Petrus Makkosen ja Alisa Rintalan mielestä opiskelijaköyhyyden voi määritellä monella eri tavalla. Toiselle se on sitä, ettei pysty aina ostamaan parasta ruokaa, kun toisella rahat eivät riitä minkäänlaiseen ruokaan. Todellista opiskelijaköyhyyttä kukaan heistä ei ole kokenut. Yliopisto-opiskelijoiden Taru Nissisen (vasemmalla), Noora Rämön, Petrus Makkosen ja Alisa Rintalan mielestä opiskelijaköyhyyden voi määritellä monella eri tavalla. Toiselle se on sitä, ettei pysty aina ostamaan parasta ruokaa, kun toisella rahat eivät riitä minkäänlaiseen ruokaan. Todellista opiskelijaköyhyyttä kukaan heistä ei ole kokenut.
“Joskus on käynyt niin, että on pitänyt pärjätä kaksi viikkoa 10 eurolla. Siinä saa miettiä aika tarkkaan mitä syö ja juo. Ei voi edes käyttää jauhelihaa, koska se maksaa noin euron per päivä, vaan pitää ostaa uunimakkaraa tai ”lihapullia”, joiden käyttö maksaa noin 40 senttiä päivää kohti.

”Aamu- ja iltapalaksi pitää syödä kaurapuuroa, koska ei voi ostaa leipää. Juomana on pelkkä vesi, koska esimerkiksi maitoon tai mehuun ei ole rahaa.”

Katkelma on erään Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelevan nuoren arkea. Opiskelija haluaa pysyä nimettömänä, vaikka hän ei ole ahdinkonsa kanssa yksin. Valtaosa pienituloisista opiskelijoista kuuluu suomalaisen köyhyysrajan alapuolelle eli heidän tulonsa ovat alle 1190 euroa kuukaudessa.

Nuukailu on aina ollut osa opiskelijaelämää, mutta sen lisäksi on myös todellista opiskelijaköyhyyttä. Sellaista, etteivät rahat riitä asumiseen, terveelliseen ruokaan tai muihin välttämättömyyksiin.

Sen on huomannut myös Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA.

“Ilman töitä ja lainaa jää vuokran ja veden jälkeen alle satanen kaikkeen muuhun (pakollisina nyt sellaiset pikkujutut kuin ruoka, lääkkeet, sähkö, puhelin). Onneksi on töitä. Lainaa nostelen sitten, kun on pakko, mutta aika nuukasti saa elää.”

Opintorahan tarkoituksena on turvata opiskelijan toimeentulo opintojen ajan. Opintoraha on maksimissaan 250,28 euroa kuukaudessa tai perheelliselle opiskelijalle 325,28 euroa kuukaudessa. Opintorahan lisäksi opiskelija voi saada yleistä asumistukea, joka kattaa osan asumiskuluista. Joensuussa asumistukea saa maksimissaan 390 euroa kuukaudessa.

–  Joensuussa on kuitenkin suhteellisen korkea vuokrataso, ja opiskelija-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille, joten opiskelijat hakevat yksityisiltä markkinoilta asuntoja, opiskelijakunta POKA:n tuutori- ja edunvalvontasihteeri Ville Ritola huomauttaa.

Jos opintoraha ja asumistuki eivät riitä, opiskelijalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: nostaa lainaa, mikäli sitä myönnetään tai käydä töissä opintojensa ohella. Ritolan mukaan osa opiskelijoista saa taloudellista tukea myös vanhemmiltaan, mutta kaikkien vanhemmilla ei ole tähän mahdollisuutta.

Opintolainaakaan ei ihan kuka tahansa saa.

–  Mikäli opiskelijan luottotiedot ovat menneet, hän ei todennäköisesti saa opintolainaa, ja tästä viimeinen päätös on Kelan suosituksista huolimatta pankilla. Luottotietojen menetys vaikuttaa myös saatavilla oleviin asuntoihin, sillä opiskelija-asuntoja tarjoava Joensuun Elli sekä pääosa yksityisistä vuokranantajista tarkistaa luottotiedot ennen vuokrasuhteen alkua, Ritola lisää.

“Nimettömänä jos oman tilanteeni sanon, niin tukien jälkeen ilman lainaa ja töitä, se olisi asumistuki suoraan vuokraan ja 225 euron opintotuesta maksan loput vuokrasta, nettilaskun, puhelin- ja sähkölaskun sekä kuukauden opiskelijahintaiset lounaat. Kuukauden ruokiin ja muihin kuluihin jää ilman lainaa ja töitä 18,40 euroa.”

Viime elokuusta lähtien opintolaina on laskettu opiskelijan tuloksi, vaikkei sitä olisikaan ottanut. 18 vuotta täyttänyt korkeakouluopiskelija voi saada lainaa 650 euroa kuukaudessa.

Jos opiskelija saisi opintolainaa, mutta ei halua sitä nostaa, hän ei saa Kelasta perustoimeentulotukea.

–  Opiskelijajärjestöt vastustivat tätä, kun samalla esimerkiksi opintolainan määrää korotettiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos opiskelija on rahaongelmissa, pitää hänen jatkossa ottaa enemmän lainaa ennen kuin on oikeutettu mihinkään sosiaaliturvaan, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara toteaa.

Tällä hetkellä ylioppilaskuntaa huolettaa vuoden alusta voimaan tullut muutos, jonka myötä korkeakoulujen opintotukilautakunnat lakkautettiin ja opintotukiasiat siirtyivät kokonaisuudessaan Kelalle. Aiemmin opintotukilautakunnat seurasivat omien opiskelijoidensa tilanteita, ja jos opiskelijan opinnot eivät jostain syystä edenneet, paikallinen opintotukilautakunta selvitti asian yhdessä opiskelijan kanssa.

–  Mutta nyt ne on kaikki lakkautettu, ja tämä on meillä huolena. Enää ei ole yksilökohtaista käsittelyä, vaan Kelassa katsotaan suoraan paperilta ja tehdään liukuhihnalta päätöksiä niin kuin laki sanoo, Koivaara uumoilee.

Opintotukilautakuntien ohella yliopistolla ei ole enää opintotukisihteereitä. Koivaara kuitenkin muistuttaa, että opintotukilain mukaan oppilaitoksen tehtävänä on antaa yleisneuvontaa opintotukiasioissa.

–  Mutta esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston nettisivuilta en ole ainakaan vielä löytänyt, kuka sitä antaa, hän täydentää.

Soitto yliopiston opintopalveluihin paljastaa, että yliopistolla opintotukiasioissa opiskelijaa neuvoo suunnittelija Outi Suorsa. Vielä torstaina päivällä hänen yhteystietojaan ei löytynyt opintopalveluiden nettisivuilta, vaan opiskelijaa ohjeistettiin olemaan opintotukiasioissa yhteydessä Kelaan.

Joensuussa opiskelijoiden toimeentulotilannetta ei varsinaisesti tilastoida, mutta valtakunnallisesti opiskelijoiden hyvinvointia kartoittavat muun muassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.

YTHS:n vuonna 2016 tekemän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ovat kroonistuneet. Myös opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt ja etenkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat kolminkertaistuneet 2000-luvun alusta.

Opiskelijan taloudelliseen tukemiseen ei ole resursseja POKA:lla eikä ISYY:lla, mutta jälkimmäinen auttaa esimerkiksi Kelan hakemusten, oikaisupyyntöjen ja vastaavien paperihommien tekemisessä. ISYY järjestää myös tilapäismajoitusta, jos opiskelija on syystä tai toisesta jäämässä kodittomaksi.

ISYY:n tavoin myös POKA panostaa lisäksi aineettomaan apuun ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

–  Pyrimme ehkäisemään usein köyhyyden kanssa yhdessä kulkevaa ulkopuolisuuden tunnetta järjestämällä opiskelijoille ilmaista ja yhteisöllistä tekemistä esimerkiksi Dynamo-tiistaiden muodossa. Opiskelijakunnalla on lisäksi tukitoimintaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä ja havainnoida varhaisessa vaiheessa ongelmia, Ville Ritola mainitsee.

Keskiviikkoisin POKA jakaa yhteistyökumppaninsa ViaDian avustuksella laatikollisen leipää, kun sitä on ylimääräisenä tarjolla.

Kommentoi

Hae Heilistä