Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Hyvin taipuu aina SM-tasolle asti

Vilja Kulla hallitsee näyttävän Biellmann-liu’un. Vilja Kulla hallitsee näyttävän Biellmann-liu’un.
Katajan taitoluistelijat ovat loistaneet kuluvalla kaudella: Viivi Hyttinen lunasti paikkansa taitoluistelun senioritason SM-kilpailuihin, jotka jäivät kuitenkin loukkaantumisen vuoksi välistä, Emma-Lotta Laakso saavutti paikan juniorisarjan loppukilpailuun, ja muutamilla muillakin on vielä tulevien valintakisojen myötä mahdollisuus päästä kilpailemaan loppukilpailuihin.

Katajan taitoluistelijoista SM-kilpailuiden senioritasolla mukana on ollut tavallisesti yhdestä kahteen luistelijaa kaudella.

– SM-senioreita on kilpailuissa Suomessa yleensä noin kymmenen, joten on hieno suoritus päästä meidän seurastamme sinne kisaamaan, päävalmentaja Miia Hyttinen toteaa.

Onnistumisia kuuluu myös harjoituskentältä: haastavan kaksoisaxelin oppi 10-vuotias Natalia Palahi, joka onnistui tekemään hypyn puhtaasti myös kilpailuissa.

Palahi on harrastanut luistelua 6-vuotiaasta saakka.

– Käyn harjoituksissa kuusi kertaa viikossa, ja lähden joka kerta yhtä innolla.

Palahi ei kuitenkaan ole ainoa nuori menestyjä, sillä myös 10-vuotias Anni Piiroinen hallitsee kaksoisaxelin.

– Kaksoisaxelin hallitseminen on erittäin hyvin 10-vuotiaalle, sillä hyvin harva osaa Suomessa niin nuorena tehdä sen, Hyttinen kertoo.

Valmentajan mukaan myös kolmoishypyissä on ollut hienoja onnistumisia vanhempien luistelijoiden joukossa.

– Kolmoishyppyjä on ollut kisaohjelmissakin mukana, ja niiden harjoittelu aloitellaan yhä nuorempien kanssa.

Katajan taitoluistelun kevätlukukausi alkoi virallisesti viikko sitten järjestetyssä luistelutapahtumassa Mehtimäellä. Katajan taitoluistelujaoston puheenjohtaja Antti Saastamoisen mukaan luistelukoulut pyörivät syksyisin ja keväisin, ja kouluissa on vuosittain viitisenkymmentä lasta. Alkeisryhmä on suunnattu lapsille aina 3-vuotiaasta alkaen.

Kevään luistelukouluryhmissä on vielä tilaa ja mukaan voi yhä ilmoittautua.

– Luistelukoulusta nostetaan innokkaimpia kilparyhmiin valmistavaan kehitysryhmään ja siitä edelleen kilpatason ryhmiin, Saastamoinen selostaa.

Miia Hyttisen mukaan kilpatasolle tähtäävän lapsen kannattaa aloittaa luisteluharrastus 3-vuotiaana.

– Myöhemminkin voi ja kannattaa tulla luistelemaan, mutta se on tavallisesti se ikä, jossa myöhemmin kilpatasolla luistelevat viimeistään aloittavat lajin.

Saastamoisen mukaan Taitoluisteluliiton kilpasarjoissa on ikärajat, ja jotta luistelija voisi edetä taitoluistelijan polkua oikealla tavalla, olisi harrastus hyvä aloittaa jo nuorena.

– Muuten kilpatasosta haaveilevan on hankala päästä kiinni tiettyyn tasoon. Lisäksi herkkyyskaudet tulevat lapsille todella pieninä, joten mitä pienempänä lajin aloittaa, sitä helpompaa taidot on omaksua.

Vaikka Katajan taitoluisteluseura on pääasiassa kilpaurheiluseura, on seurassa myös harrastustoimintaa.

– Harrastajaryhmät treenaavat kolmisen kertaa viikossa ja voivat myös halutessaan kilpailla, mutta toiminta on muuten enemmän harrastuksenomaista, Saastamoinen kuvaa.

– Seura tarjoaa luistelua kaikille halukkaille, kaikille osaamistasoille. Jokainen luistelija on meille yhtä tärkeä, Hyttinen jatkaa.

Saastamoisen mukaan kilpatasolla ei Katajassa ole ollut poikia pariin vuoteen.

– Poikia otettaisiin myös kilpatasolle mieluusti mukaan. Luistelukoulussa heitä on vuosittain, mutta kilpatasolle siirtyminen on aina jäänyt. Voi olla, että muut lajit vetävät heitä enemmän puoleensa, Saastamoinen pohtii.

Itseluottamus ja itsetunto ovat lajin parissa asioita, joiden kanssa luistelijat joutuvat välillä painimaan.

– Ainakin nuorilla tytöillä kilpailu kavereiden kanssa tuntuu kuitenkin toimivan enemmän vahvistavana tekijänä – toisen menestys on hyvä asia muillekin, ja he näkevät, että seurassa on kaikki edellytykset menestyä, mikä potkii omaakin motivaatiota eteenpäin, Saastamoinen kuvaa.

Myös taitoluistelujaoston sihteeri Hanna Piiroisen mukaan seurassa on todella hyvä yhteishenki.

– Yleisesti täällä ollaan tosi kannustavia kilpakavereita kohtaan, Piiroinen toteaa.

Saastamoisen mukaan vanhemmat saattavat olla joskus huolissaan lapsen luisteluharrastuksen harjoittelumäärästä, joka on kilpatasolla kuutisen kertaa viikossa, poislukien kaikki jään ulkopuolella tapahtuvat harjoituksen.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että lasten tulisi liikkua muutenkin päivittäin. Laji opettaa todella paljon fyysisesti ja henkisesti, ja itsekin isänä olen huomannut, kuinka laji on opettanut tytärtäni kantamaan vastuuta itsestään ja esimerkiksi huolehtimaan varusteistaan, Saastamoinen summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä