Julkaistu    |  Päivitetty 

Ahdistukseen apua digitaalisesta hoidosta?

Ahdistukseen apua digitaalisesta hoidosta? Juha Inkinen

Osa Pohjois-Karjalan neljäs–kuudesluokkalaisista ja heidän vanhemmistaan pääsee tänä vuonna opettelemaan ahdistuksen ja pelkojen hallintaa netin ja puhelimen välityksellä.

Siun soten ja Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen yhteistyönä toteutettavassa Voimaperheet – Huolet hallintaan -hankkeessa tutkitaan matalan kynnyksen digitaalisen hoito-ohjelman tehoa lasten ahdistuneisuuden hoidossa.

Tutkimus perustuu ahdistusoireiden varhaiseen tunnistamiseen koulun terveystarkastuksissa sekä matalan kynnyksen hoidon tarjoamiseen riskiryhmään kuuluville. Tutkimus käynnistyy Siun sotessa 11. tammikuuta. Tutkimus toteutetaan lisäksi Turussa ja myöhemmin keväällä myös Tampereella.

Siun soten toiminnassa pyritään lisäämään ennaltaehkäisevää työtä sekä kehittämään tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hoitoketjuja.

Apulaisylilääkäri Sanni Penttilä Siun soten perhe- ja sosiaalipalveluista kertoo, että kouluterveydenhuollon kautta lasten ja perheiden on luontevaa hakea ja vastaanottaa tukea myös mielenterveysasioissa.

– Maakunnan pitkät välimatkat tuovat haastetta palveluiden saatavuudelle. Etäyhteyksillä saatava hoito parantaa mahdollisuuksia ottaa tukea vastaan. Huolet hallintaan -tutkimusyhteistyö tarjoaa maakunnallemme mahdollisuuden olla mukana kehittämässä ja käyttöön ottamassa moderneja matalan kynnyksen hoitomuotoja eturintamassa, Penttilä sanoo.

 

 

Arviolta 6–18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Hoidon piirissä on kuitenkin vain pieni osa ahdistuksesta kärsivistä lapsista.

– On tavallista, että lapsen oireilu ei näy ulospäin, jolloin edes vanhemmat eivät välttämättä huomaa sitä. Hoitoon hakeudutaan usein vasta, kun ongelmat ovat vaikeuttaneet lapsen elämää jo vuosien ajan, selittää Huolet hallintaan -hankkeen tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari.

– Siksi on tärkeää lisätä tietoisuutta, kiinnittää huomiota oireiden tunnistamiseen ja kehittää hoitoja, joihin perheiden on helppo päästä ja sitoutua.

Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, että oikea-aikaisella hoidolla voidaan vaikuttaa lapsen tunne-elämän kehitykseen, kaverisuhteisiin ja koulunkäyntiin sekä myöhempään masennus- ja syrjäytymisriskiin.

 

 

Huolet hallintaan -hoito-ohjelma toteutetaan digitaalisessa hoitoympäristössä, internetin ja puhelimen välityksellä. Hoito toteutetaan perheelle sopivana ajankohtana eikä siihen sisälly käyntejä poliklinikalla.

Tutkimuksessa osa perheistä saa kognitiivis-behavioraaliseen hoitomalliin perustuvan ohjelman ja osa digitaalisesti tietoa ahdistuneisuudesta.

Tutkimus toteutetaan osana APEX – Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä -konsortiohanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.

Voimaperheet-hankkeessa on aiemmin kehitetty vanhempainohjausohjelma alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon digitaalisessa ympäristössä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä