Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Nyt etsitään uusia reittejä hyvinvointiin

Tutkijoiden mukaan suomalaiset ajattelevat laajasti, että kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat tärkeä osa hyvinvointia. Tutkijoiden mukaan suomalaiset ajattelevat laajasti, että kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat tärkeä osa hyvinvointia.
Karsittu on 90-luvulta lähtien ja myllerrys sen kun jatkuu. Miten käy kulttuuri- ja liikuntapalvelujen?

Kysymykseen pureudutaan Joensuussa heti itsenäisyyspäivän jälkeen pienoisseminaarissa, johon on jo ilmoittautunut kolmisenkymmentä kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden edustajaa.

Seminaari on kaikille avoin, ja alustuksia kuuntelemaan ja työpajoihin osallistumaan voi torstaina tulla, vaikka ei olisikaan ilmoittautunut etukäteen.

Lama vyöryi 90-luvulla ja kirves karsi kulttuuria ja liikuntaa. Hallinnolliset muutokset ovat lisänneet uhkakuvia.

–  Liikuntalautakunnat esimerkiksi ovat suuressa määrin kadonneet, ja on tehty hyvin isoja vapaa-aikalautakuntatyyppisiä ratkaisuja. Pahimmillaan se on ohentanut substanssiosaamista eli ihmiset, jotka osaavat näitä asioita, eivät ole olleet tekemässä päätöksiä, sanoo liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen, joka on yksi seminaarin alustajista.

Kaksi muuta alustajaa ovat kulttuuripolitiikan emerita professori Anita Kangas sekä kulttuuripolitiikan tutkija Sakarias Sokka.

Kolmikolta on valmistumassa seminaarin aiheeseen liittyvä tutkimus, joka on tarkoitus julkaista pian vuodenvaihteen jälkeen.

Alustajat tarjoavat torstaina tutkijan näkökulman.

–  Selvästi on osoitettavissa, että kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat mitä suurimmassa määrin hyvinvointipalveluja, Itkonen huomauttaa.

–  Niillä on tavattoman vahva kansalaisten kannatus, ja silloin on syytä miettiä, miten niitä ylläpidetään ja hoidetaan.

Itkosen mukaan tässäkin yhteydessä on mainittava sote.

–  Kun taas siirrytään uuteen hallinnolliseen systeemiin, mietityttää, millä tavalla tämä kokonaisuus toimii jatkossa.

Kuntien ja järjestöjen edustajat ovat tottuneet tekemään suomalaisen hyvinvoinnin hyväksi yhteistyötä, joten luontevaa on, että he miettivät myös työpajoissa, miten tästä edetään.

–  Työpajoissa tehdään ihan tosissaan töitä ja linjauksia, Itkonen painottaa.

Tuloksia voi hyödyntää kunnallisessa päätöksenteossa, ja myös tutkijakolmikko Itkonen-Kangas-Sokka odottaa torstain antia kiinnostuneena.

–  Mikäli saamme työpajoista hyvää aineistoa ja tietoa, joka suuntaa tulevaisuuteen, ehdimme sisällyttää niitä vielä julkaisuun, Itkonen pohtii.

Kommentoi

Hae Heilistä