Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Torikauppiaankin on mentävä verkkoon

Antti Vikman (vas.), Harri Karhu, Miikka Kostian, Toivo Ylinampa ja Josekin Tiia Koskinen miettivät älykkään torin pinnan mahdollisuuksia lokakuisessa työpajassa. Antti Vikman (vas.), Harri Karhu, Miikka Kostian, Toivo Ylinampa ja Josekin Tiia Koskinen miettivät älykkään torin pinnan mahdollisuuksia lokakuisessa työpajassa.
Lokakuun ajan Pohjois-Karjalan Marttojen tiloissa järjestetyt Uusi tori -projektin työpajat on saatu päätökseen ja parhaat ideat on kerätty talteen. Kaikkiaan 11 ideaa lähtee jatkojalostukseen.

Neljä torin kehittämiseen liittyvää työpajaa keräsivät yhteensä noin 60 osallistujaa eli keskimäärin 15 osallistujaa per työpaja. 26 osallistujista oli yrittäjiä.

– Työpajat olivat erittäin onnistuneita ja niistä jäi positiivinen fiilis. Kun lähestyimme loppua, samat näkemykset tulivat esille aina uudestaan eri osapuolien näkökulmista katsottuna eli kehityskohteista oltiin selkeästi yhtä mieltä, kertoo Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Vänskä.

Vänskän mukaan aktiivisuus työpajoihin osallistumisessa jäi kuitenkin harmillisen alhaiseksi.

– Kun järjestämme tällaisia tapahtumia, joissa ihmiset saavat tilaisuuden vaikuttaa ja kertoa mielipiteitään ja haaveitaan, toivoisimme, että tilaisuudesta otettaisiin kaikki irti. Jos tahtoo vaikuttaa, on sanottava se ääneen, sillä jälkikäteen murehtiminen ei auta, Vänskä toteaa.

Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen oli mukana kahdessa työpajassa. Kolehmaisen mukaan nuoret olivat pajoissa ilahduttavan aktiivisia.

– Nuorilla, innovatiivisilla ohjelmistotalojen tyypeillä oli miljoona ideaa hatussaan. Oli sääli, että perinteisiä toritoimijoita oli mukana verrattain vähän, sillä se olisi ollut loistava tilaisuus olla mukana kehittämässä toria yhdessä, Kolehmainen pohtii.

Kolehmainen korostaa, että torikauppa sinällään on hyvin perinteistä kaupankäyntiä, mitä ajatellen varsinkin Älykäs tori -työpaja toimi herättelijänä. Työpajassa pohdittiin digitaalisia ratkaisuja liittyen esimerkiksi toriympäristöön, kaupankäyntiin ja markkinointiin.

– Teknologiaa valjastamalla voimme oikeasti saada torista aktiivisen ja vuorovaikutteisen kohtaamispaikan, Kolehmainen toteaa.

Josekin projektipäällikkö Jarkko Peiponen tahtoo heittää toimijoille jatkoa ajatellen haasteen.

– Selvitäänkö perinteisellä torikaupalla muuttuvassa maailmassa? Erityisesti siitä näkökulmasta katsottuna, mistä asiakkaat etsivät tietoa tuotteista tai palveluista.

Peiponen viittaa asiakkaiden tavoitettavuuskanavista muodostettuun diagrammiin, jonka kärjessä ovat internet kokonaisuudessaan sekä Facebook. Sanomalehdet tulevat kolmantena.

– Mainonta vain sanomalehdissä ei enää nykyisin riitä. Jos et ole läsnä sähköisissä viestintäkanavissa, sinua ei käytännössä ole olemassa nykyisen sukupolven keskuudessa, Peiponen muistuttaa.

Seuraava askel Uusi tori -projektissa on työpajojen sadon eli parhaiden ideoiden jatkojalostaminen.

– Alamme projektiasiantuntija Niina Myllerin kanssa kehitellä strategiaa ideoiden eteenpäin viemiseksi. On katsottava, kuka ottaa kopin mistäkin; lähtevätkö yritykset kehittämään ideoita omaksi liiketoiminnakseen vai lähteekö esimerkiksi Joensuun kaupunki, kaupunkikeskustayhdistys tai Pohjois-Karjalan Osuuskauppa kehittämään ideoita konkretiaksi, Jarkko Peiponen kertoo.

Peiposen mukaan projektin lähtökohdat ja tavoitteet, torin käyttöasteen nostaminen perinteisen torikauppiaan näkökulmasta sekä tietoisuuden kasvattaminen uudesta torista, saavutettiin.

– Samalla nousi toki paljon uusiakin ideoita esille. Ideat muotoutuivat pitkälti projektin aikana eikä niitä olisi voinutkaan tietää täysin etukäteen, mikä on haaste mutta toisaalta myös jutun suola. Etukäteen ei voitu tietää, kuinka tästä porukasta saadaan irti kaikki se potentiaali.

Kaikille avoimet työpajat koskien kaupungin kehittämistä on Anne Vänskän mukaan yhtenä toimintamuotona erittäin hyvä. Kehitteillä on kuitenkin jo uusi konkreettinen toimintamalli palautteen ja kehitysideoiden keräämiseksi.

– Olemme suunnitelleet kosiosuden luo sellaista postilaatikkoa, johon ihmiset voivat jättää ihan vanhalla tyylillä lappusen, jossa voi kertoa toiveensa ja ajatuksensa keskustan suhteen, Vänskä paljastaa.

Myös kaupunkikeskustayhdistyksen hallituksessa toimiva Katja Kolehmainen piti työpajoja toimivana menetelmänä.

– Vastaavia työpajoja voisi hyödyntää monessa muussakin kehittämiskohteessa Joensuussa, sillä prosessi oli toimiva ja keskustelua herättävä, Kolehmainen summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä