Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Dannenberg

Seikkailujen saaristo

Touko Aalto asui Joensuussa 6-vuotiaasta parikymppiseksi asti. Touko Aalto asui Joensuussa 6-vuotiaasta parikymppiseksi asti.
Kun kansanedustaja Touko Aallolle ehdottaa lehtijuttua hänen lempipaikoistaan Joensuussa, reaktio on välitön innostus.

Vaikka vihreiden puheenjohtajaksi vastikään valittu Aalto onkin julkisuudessa profiloitunut vahvasti jyväskyläläiseksi, hänen juurensa ovat tukevasti Joensuussa.

Savonlinnassa syntynyt Aalto muutti Joensuuhun perheensä kanssa kuusivuotiaana ja asui täällä parikymppiseksi asti. Lapsuus- ja nuoruusvuosilta onkin jäänyt mieleen lukemattomia tärkeitä paikkoja.

Joensuuhun muutettuaan Aallot asuivat ensin Hukanhaudalla, mutta pysyvä koti perheelle löytyi vähän myöhemmin Utrasta. Siksi Touko Aallolle tärkeistä paikoista suuri osa liittyykin tavalla tai toisella Utran seutuun.

Lämmöllä Aalto muistelee muun muassa Utranharjua, missä tuli käytyä niin lenkkeilemässä kuin mopoilemassakin.

–  Siellä on valtavasti luontoa ja erilaisia seikkailupaikkoja. Tuhanteen kertaan ne on varmaan koluttu läpi, Aalto arvelee.

Kouluaikaiselle kaveriporukalle tärkeäksi muodostui myös Jukolanportin vieressä sijainneen katsastusaseman iso asvalttikenttä. Vielä senkin jälkeen, kun kaverukset olivat hajaantuneet eri puolille Suomea, heillä oli pitkään perinteenä aina Joensuuhun tullessaan kokoontua sinne pelaamaan sählyä.

–  Varmaan 10–15 vuoden ajan pelattiin siellä aina kun tavattiin, kesällä mutta myös talvella. Kyllä siinä on pitkät tovit pelattu. Vieläkin aina kun menen ohi, niin naureskelen, että se on meidän pyhä paikka, Aalto muistelee lämpöä äänessään.

Vaikka Aallon lapsuuden- ja nuoruudenmaisemista löytyy paljon hänelle tärkeitä paikkoja, niin yksi nousee ylitse muiden.

Utrankosken ja -saarten ympäristö on Aallon mielestä edelleen uskomattoman viehättävä ja monipuolinen paikka.

Erityisen tärkeä alue on hänelle siksi, että siellä riitti tekemistä vuodesta ja ikätasosta toiseen.

–  Se oli hirmuisen hyvä paikka käydä kalastamassa. Virvelin heittelyn lisäksi uin siellä usein snorklausmaski päässä ja sukeltelin etsimässä pohjaan tarttuneita vieheitä. Kyllä sieltä vaikka mitä löytyi, Aalto muistelee.

Paljon muutakin aktiviteettia Utrankosken ympäristöön kuitenkin liittyi, niin yksin kuin porukassakin.

–  Kalastus ja vieheiden etsiminen oli oma juttuni, mutta toisaalta saaret olivat meillä kavereiden kanssa oma tila, vähän niin kuin nuorisotalo. Oman mielenkiintonsa toi se, ettei se ollut ihan kodin naapurissa vaan sinne piti mennä pyörällä, ja ennen siltojen rakentamista kosken ylittäminenkin oli melkoinen temppurata, Aalto selittää.

–  Kun sillat ja grillauspaikat sitten rakennettiin, tuntui hienolta, että kaupunki ylläpiti ”meidän paikkaa”. Oli laavut ja vessat ja puita valmiiksi pilkottuna. Ja toisaalta oli surullista, kun siellä tehtiin tihutöitä. Laavutkin paloivat monta kertaa.

Utrankoskien monipuolinen luonnonympäristö on viehättänyt Aaltoa pienestä pitäen. Kallioiden ja kosken välisestä leikistä kertominen saa hänet yhä herkistymään.

Ulkoilualueen toinen tärkeä puoli oli kuitenkin muiden ihmisten tapaaminen. Omien kavereiden lisäksi siellä kohtasi sellaisiakin ihmisiä, joiden kanssa ei ehkä muuten olisi tullut oltua tekemisissä.

–  Oli eläkeläisiä, lapsiperheitä ja muita. Siellä sitten istuttiin yhdessä grillaamassa ja jutusteltiin. Paljon hyviä keskusteluja tuli käytyä, Aalto muistelee.

Vaikka Touko Aalto ei ole asunut Joensuussa enää yli kymmeneen vuoteen, kaupunki on hänelle edelleen läheinen. Tärkeitä paikkojakin löytyy muistelemalla yhä lisää. Utran ala-aste, Laulurinteen seutu, Ilosaari, Mehtimäen jäähalli...

–  Koko peruskouluajan ja nuoruuden kaikki vuodet asuin Joensuussa, ja armeijankin kävin Kontiorannassa. Hirveän paljon siihen liittyy erilaisia paikkoja, Aalto muistuttaa.

Aallon molemmat vanhemmat asuvat edelleen Joensuussa, ja Aalto vierailee heidän luonaan mahdollisimman usein.

Viimeksi hän kävi isänsä syntymäpäivillä pari viikkoa sitten, ja etenkin juhlapyhinä hän pyrkii näkemään perhettä, kavereita ja tuttuja paikkoja aina kun vain mahdollista.

Side Joensuuhun ei siis missään vaiheessa ole katkennut, vaan lapsuuden ympäristö on aina yhtä tärkeä ja rakas.

–  Jos jostain sanon olevani kotoisin, niin Joensuusta. Mä oon ihan Utran poikia, Aalto summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä