Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Aikansa kapinalliset

Raino Harisen mukaan Aleksis Kiven romaanien kieli olisi nykynuorisolle hepreaa. Raino Harisen mukaan Aleksis Kiven romaanien kieli olisi nykynuorisolle hepreaa.
Ukri ry:n ja Ravintola Sointulan yhteistyössä järjestämät runokaraokeillat kiinnostavat pöytälaatikkorunoilijoita.

Kirjailija Raino Harisen mukaan tupa on ollut täynnä joka kerta.

Runokaraokessa on usein ennakkoon valittu teema, ja siellä voi esittää myös omia runojaan.

Edellinen iltama järjestettiin kirjallisuusviikolla Suomi 100 -teemalla.

– Silloin esitettiin vain suomalaisia runoja, Harinen kuvailee.

Aleksis Kiven päivän kunniaksi järjestetty Kivi-aiheinen runokaraoke järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Teema on toivottu, sillä Kivi on ollut Suomi 100 -vuonna yllättävän vähän esillä.

– Mielestäni Seitsemän veljestä on edelleen Suomen paras romaani. Siinä on saatu esille erittäin hyvin suomalaisuus.

– Teos pitää nähdä oman aikakautensa kontekstissa, ei enää voisi olla pääosassa korvenraivaajia.

Merkkiteokset syntyvät Harisen mukaan historiallisten aikojen taitekohdassa, eivätkä omana ilmestymisaikanaan välttämättä niitä mainetta, vaan teosten merkitys ja arvo avautuvat ihmisille vasta myöhemmin.

– Jos Seitsemän veljestä julkaistaisiin tänä päivänä, se ei nousisi enää vastaavaan ikoniseen asemaan.

Antikvariaattien vähenemisen myötä vanhoja klassikkoteoksia ei ole enää helposti saatavilla, eikä vanhoista romaaneista juurikaan oteta uusia painoksia, saati muokata niitä nykypäivään sopiviksi. Raino Harisen mukaan sellaiseen ei ole tarvettakaan.

– Kirjallisuus on niin marginaalista nykyisin, eikä nuoriso ala lukemaan välttämättä uusia painoksia vanhoista klassikkoteoksista.

Aleksis Kivestä puhuttaessa Harinen toteaa, että kirjailijan kova elämä näkyy tämän teoksissa.Kivi käytti päihteitä, kuten monet muutkin kuuluisat kirjailijat.

– Itse en kirjoita koskaan kännissä, mutta tiedän joidenkin kokevan, että alkoholi auttaa kirjoittamisessa. Kirjoittaako sitä sitten alkoholin takia vai siitä huolimatta, Harinen pohtii.

Kiven ikonisuudesta Harinen toteaa sen, että ihmiset tarvitsevat myyttejä.

– Jotkut legendaariset kirjailijat olivat monella tavalla oman aikansa kapinallisia.

Kirjailijana ja runoilijana itsekin Harinen ymmärtää luomisen tuskan.

– Kirjailija ja hulluus on sellainen veteen piirretty viiva, sellaista nuoralla tanssia.Yritän kirjoittaa paljaasti, pää saa heittää sopivasti.

Harinen kuvailee itseään erakoksi, ja hän arvelee monen kirjailijan samaistuvan yksinäisyyden tunteeseen.

– Kirjoittaminen ylipäätään on aika yksinäistä.

Harisen mukaan 70-luvulla runoilijat olivat arvostettuja, mutta tänä päivänä on päinvastoin.

– Oma tekemiseni ei kuitenkaan perustu julkisuuteen ja menestykseen, omakustanteena teoksiaan julkaiseva Harinen kertoo.

– Kirjoittaminen on vakava harrastukseni, sanotaanko näin. Kirjoittaminen on minulle henkistä purkautumista.

Kun kirjoja julkaisee omakustanteena ja kirjoitusprosessikin on itsenäistä, ei välttämättä itselle tule käsitystä, minkä tasoista oma teksti on.

Harinen kuuluu Ukrin hallitukseen. Ukrille voi Harisen mukaan lähettää tekstejä ja saada niistä pyydettäessä palautetta.

– Arviosta peritään pieni maksu.

– Itselläni on nyt työn alla runokirja, joka julkaistaan jalkapallon MM -kilpailujen kunniaksi. Susu Reittu tekee kirjaan kuvituksen. Jokainen kisoissa pelaava maa saa oman nimikkorunon.

– Uusi kirja on kevyempi ja viihteellinen, ei aina tarvitse kirjoittaa raskaasti, Harinen kuvailee.

Kommentoi

Hae Heilistä