Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Keskusta rauhoitetaan pyöräilijöille ja jalankulkijoille

Keskusta rauhoitetaan pyöräilijöille ja jalankulkijoille Joensuun kaupunki

Rikesakostahan se primitiivireaktio lähti.

Autoilijalle välähti Rantakadulla ja poliisi muisti 170 euron rikesakolla. Nopeutta oli 37 kilometriä tunnissa.

Autoilija otti yhteyttä tunnettuun musiikkimieheen, kaupunginvaltuutettu (kok.) Arto Pippuriin, joka kutsui Karjalan Heilin ajelulle näyttääkseen, kuinka vaikeasti havaittavia merkinnät ovat, ja kuinka pieni nopeus 37 kilometriä tunnissa on.

–  Kolmenkympin rajoitus on oikein hyvä, ja sillä on paikkansa esimerkiksi päiväkotien ja koulujen läheisyydessä, Pippuri painottaa.

Sitten hän ihmettelee, miksi rajoitus on laitettu noin pieneksi Rantakadulla.

–  Nykyisillä autoilla nopeus nousee väkisinkin yli kolmenkympin. Saahan sen toki pidettyä rajoitettuna, jos koko ajan tuijottaa noita viisareita, mutta silloin ei pysty seuraamaan muuta liikennettä, Pippuri totesi.

 

 

Heili nousee Mersun kyytiin ja Pippuri kiepsahtaa kohti Suvantosillan vieressä olevaa liikenneympyrää.

–  Nämä ne ovat hyviä, kuski kehuu kiertoliittymässä pyörähtäessään kohti Rantakatua ja etelää.

Edessä näkyy harmaa katu.

–  Kato. Ei näy liikennemerkkiä. Ja nyt minä painan kaasua ja tämän automaattivaiheisen auton nopeus nousee ja hups: nyt minä hurjastelen kolmeekymmentäseitsemää...

Kieltämättä. Ei tämä vauhti kovalta tunnu.

Katuun näkyy olevan maalattuna merkintä kolmenkympin rajoituksesta, mutta ei sitä siinä vaiheessa hahmottanut, kun liikenneympyrän jälkeen alkoi kaasuttaa.

 

 

Pippurin tulkinnan mukaan rikesakon voisi riitauttaa, koska autoilija ei noilla merkinnöillä voi tietää, että yleisen neljänkympin sijasta tässä pitäisikin ajaa kolmeakymppiä.

–  Se sakko tuli vielä tuolla, Pippuri sanoo ja näyttää, kuinka katuun maalatun merkinnän ja ylinopeuden mittauskohdan väliin jää risteys. Sivukadulta puikahtaja jos olisi tuosta nopeudenmittaukseen kaasuttanut, hänelle ei olisi laitettu minkäänlaista varoitusta rajoituksesta.

Tässä vaiheessa soitamme kaupungininsinööri Ari Varoselle, joka romuttaa koko ajatusrakennelman.

–  Katuun maalatut merkinnät ovat vain muistutuksia. Aluenopeudet on aina merkitty liikennemerkeillä, ja ne ovat voimassa niin kauan kuin toisin ilmoitetaan, Varonen tiivistää.

 

 

Varonen selittää, mihin kohtaan mitäkin katua on merkitty kolmenkympin rajoituksen alkaminen. Asian selventämiseksi hän vielä lähettää kartan keskustan nopeusrajoituksista.

Palaamme kuitenkin Pippurin Mersuun ja sivuutamme Gävlenlinnan päiväkodin.

–  Tuossa se rajoitus on paikallaan, mutta miksi ihmeessä se on Rantakadulla? Vai pelätäänkö siinä, että juopot hoipertelee Tuulaakista autojen alle, Pippuri ihmettelee.

No itse asiassa juuri siitähän siinä on kysymys.

Kaupungininsinööri Ari Varonen tosin ilmaisee asian hiukan toisin sanoin:

–  Siinä on Tuulaaki ja rantaväylä ja paljon ihmisiä liikkumassa jalkaisin ja pyörillä. On siellä myös asukkaita, jotka häiriintyvät kovasta liikenteestä.

 

 

Kuinka häiritsevää sitten on neljänkympin nopeudella ajaminen verrattuna kolmeenkymppiin?

Siitä voimme väitellä loputtomiin. Rajoituksilla on kuitenkin myös laajempi pyrkimys.

–  Niillä pyritään ohjaamaan autoilun painopistettä. Pyrkimyksenä on rauhoittaa mahdollisimman paljon keskustaa, missä asuu paljon vanhoja ihmisiä, ja missä muutenkin liikkuu paljon pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, Varonen kertoo.

–  Tarkoituksena on suunnata jatkossa autoilun painopiste niin sanotulle keskustan kehälle eli Rantakadulle, Suvantokadulle, Koulukadulle ja Yläsatamakadulle, jolla saa ajaa neljääkymppiä. Muu keskusta on enimmäkseen kolmenkympin aluetta.

Kehäkaduista osalle Rantakatua on laitettu kolmenkympin rajoitus juuri runsaan pyöräilijä- ja jalankulkijamäärän vuoksi.

 

 

Varonen muistuttaa muutama vuosi sitten hyväksytystä keskustan osayleiskaavasta, jossa painotetaan asumista, pyöräilyä ja jalankulkua.

Odotettavissa on kevyen liikenteen edistämistä ja puistorakentamista niin, että Papinkadun ja Rantakadun autoliikenne katkaistaan kokonaan Kalastajankadun ja Kauppakadun väliin jäävältä alueelta.

–  Yksi yleisötilaisuus asiasta on jo pidetty. Tavoitteena on, että autot poistuvat siltä Papinkadun ja Rantakadun pätkältä joskus 2020–21, Varonen kertoo.

Kommentoi

Hae Heilistä