Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Seniorit älylaiteopissa

Tapio Torenius näyttää kurssin osallistujille kädestä pitäen, kuinka älykännykän sovellusvalikko toimii. Tapio Torenius näyttää kurssin osallistujille kädestä pitäen, kuinka älykännykän sovellusvalikko toimii.
Niin muuttuu digimaailma ja seniorit sen myötä. Joensuun seudun kansalaisopistolla tietoteknisen puolen suunnittelijana vuodesta 1993 toiminut Terho Kontkanen kertoo, että parhaillaan meneillään oleva tietotekniikan murros on historiallinen hänen uransa aikana. Siirtymä tietokoneista ja tableteista älypuhelimiin on hänen mukaansa verrattavissa kymmenen vuoden takaiseen aikaan, kun pöytäkoneet vaihtuivat läppäreihin.

Nykyaika vaatii myös tietoteknisen puolen opettajilta jatkuvaa kouluttautumista ja ajan hermolla pysymistä. Omaa ammattitaitoa pidetään Kontkasen mukaan yllä niinkin maanläheisesti kuin tutustumalla uusiin älylaitteisiin omalla vapaa-ajalla.

– Opettajat ja kouluttajat hankkivat demokappaleet laitteista ja käyttö opetellaan manuaalista.

Kontkasen mukaan kehityksen kelkassa pysyy myös seuraamalla mainoksia, sillä niistä näkee mikä on sitä uusinta uutta.

– Esimerkiksi älypuhelimet ovat parhaillaan ajamassa tablettitietokoneiden ohi, tablettien mainoksia ei kauheasti enää näe.

Moni seniori on vaarassa pudota digikelkasta, jos älylaitetta ei opettele käyttämään ajoissa.

Terho Kontkanen ei pidä lainkaan huonona ajatuksena, että mikäli palvelut siirtyvät verkkoon, olisi ihmisillä mahdollisuus maksuttomaan opastukseen.

– Kuka sen sitten maksaa, hän pohtii.

Kun yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon, se vaatii ihmisiltä jatkuvaa hereillä oloa ja oma-aloitteisuutta, eikä sitä Kontkasen mukaan kaikilla vanhuksilla ole.

– Valitettavasti kaikista digikurssin käyvistä ihmisistä ei tule välttämättä älypuhelimen käyttäjiä, jos sitä ei vaan opi.

Kontkasen mukaan erot voivat yksilötasolla olla suuria.

– Joku 80-vuotias voi olla hyvinkin etevä omaksumaan uusia asioita, kun taas nuorempi ei jostain syystä omaksu uutta tietoa esimerkiksi sairauden takia.

– Aika paljon on omaisten vastuulla hoitaa niiden vanhusten asioita, jotka eivät itse kykene kännykkää käyttämään.

Kursseilla käyvät seniorit ovat raportoineet, että kännykkäkaupoilla lyödään tuote käteen, mutta sen käyttöä ei neuvota.

Toinen ongelma on Kontkasen mukaan kännyköiden käyttöjärjestelmissä, jotka ovat monelle vanhukselle liian monimutkaisia.

– Oletko nähnyt yhtään mainosta, jossa markkinoidaan vanhuksille sopivaa käyttöliittymää? Kontkanen kysyy.

Hänen mukaansa 60-vuotiaat ja vanhemmat ihmiset ovat suuri ikäryhmä, jota ei ole hyödynnetty mobiilimarkkinoilla lainkaan.

Älylaitteen käyttöä kansalaisopiston kurssilla opettaa Tapio Terenius. Hänen mukaansa senioreille suunnatut digikurssit ovat olleet suosittuja etenkin naisten keskuudessa. Kurssi alkaa perusteista, kuten sovellusvalikon selaamisesta ja tiedostojen poistamisen opettelusta.

– Ei pidä ottaa mitään itsestäänselvänä.

Tereniuksen mukaan miehet ovat enemmistönä esimerkiksi valokuvauskurssilla, mutta miesten puuttuminen älykännykkäkursseilta ei ole tavatonta.

– Ne sitten kotona kyselee, että mitä opit, kuuluu takarivistä erään rouvan naurahdus.

Nyt järjestettävälle päiväkurssille osallistuu vain yksi mies, Veikko Härkönen, joka vitsailee nauttivansa kurssilla olostaan naisten keskellä.

– Yhtä juhlaa on.

Kommentoi

Hae Heilistä