Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Amiksesta akateemiseksi

Mari Kähkönen kertoo tilastofaktaa siitä, että suurin osa yliopistoon sisään päässeistä tulee lukiosta. Mari Kähkönen kertoo tilastofaktaa siitä, että suurin osa yliopistoon sisään päässeistä tulee lukiosta.
Joillekin tulee yllätyksenä, että yliopistoon on mahdollista päästä myös ammattikouluväylää pitkin.

Polku ei ole kuitenkaan se kaikista yleisin, sillä kevään 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopistoon pelkän ammatillisen tutkinnon suorittaneita hakijoita valittiin 70. Yhteensä yliopistoon sisälle hyväksyttiin noin 2300 opiskelijaa. Kaksoistutkintolaisia yliopistoon meni 50.

Tämän kevään yhteishaun osalta tilanne on vielä hiukan kesken, koska varasijoilta kutsutaan yliopistoon aina 14. elokuuta saakka. Tuolloin hyväksytyillä on vielä kaksi viikkoa aikaa ottaa paikka vastaan, joten lopullisia tietoja sisäänpääsijöistä on saatavilla vasta kuun vaihteessa.

Itä-Suomen yliopiston opinto- ja hakijapalveluiden pääsuunnittelija Mari Kähkönen kertoo, että prosentuaalisesti ammattikoulutaustaisia on kandidaattivaiheen opiskelijoista alle viisi prosenttia.

– Hakukohteissa 60 prosenttia aloituspaikoista täytetään pääsääntöisesti yhteispistein ja 40 prosenttia pelkän valintakoetuloksen perusteella.

– Joihinkin koulutuksiin vaaditaan ylioppilastutkinto, Kähkönen sanoo.

Tällaisia ovat muun muassa ympäristö- ja biotieteet sekä julkisoikeus, joihin uudet opiskelijat valitaan yo-todistuksen perusteella.

– Toki näihinkin on olemassa avoimen yliopiston väylät, Kähkönen kertoo.

Opiskelupaikan voi saada myös suorittamalla avoimessa yliopistossa tietyt opinnot.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneita valitaan Kähkösen mukaan pääsääntöisesti valintakokeen perusteella.

– Yhteishaun hakijoista voidaan tämänkin kevään osalta todeta, että 15  000:sta hakijastamme vajaalla 2000:lla oli taustallaan ammatillinen perustutkinto, kouluasteen, opintoasteen, ammatillisen korkea-asteen, ammatti- tai erikoisammattitutkinto.

– Heillä toki voi olla lisäksi myös yo-tutkinto, joka on noin 13 900:lla tämän kevään hakijallamme.

Pohjois-Karjalan ammattiopiston opinto-ohjaaja Helli Lasanen-Kuittinen kertoo, että hänen kokemustensa mukaan yliopisto ei ole kovin monen opiskelijan ensimmäinen tavoite, mutta mahdollisuus siihen ilman muuta on, ja siitä myös kerrotaan opiskelijoille.

– Emme tietysti tiedä, mihin kaikkialle opiskelijat hakevat opintojen jälkeen.

– Minun aikanani yliopistoon on lähtenyt vain joitakin opiskelijoita.

– Heille kerrotaan kyllä ensimmäisestä vuodesta lähtien jatko-opintomahdollisuuksista, mutta kyllä ne jatko-opinnot painottuvat enemmän ammattikorkeakouluun.

Lasanen-Kuittisen mukaan oppilaan ohjaus on aina yksilöllistä.

– Opiskelijan kanssa yhdessä voidaan laatia esimerkiksi hakemuksia kouluihin.

Lasanen-Kuittinen kertoo, että kaksoistutkinnon suorittaminen on myös mahdollista ja sitä voisikin tulevaisuudessa korostaa enemmän esimerkiksi Nurmeksessa.

– Joensuussa kaksoistutkinnon suorittaminen on yleisempää.

Ammattikoululaisen kaikki polut pyritään pitämään avoinna, Helli Lasanen-Kuittinen kertoo.

– Kipinä jatko-opintoihin syntyy koulun aikana, ja me yritämme panostaa polkujen esille tuomiseen.

– Uraohjaus on esillä koko kuntayhtymässä. Aikaisemmin systemaattinen ohjaus on tullut pikkuisen liian myöhässä.

– Opiskelijat ovat aika nuoria ja herääminen saattaa tapahtua myöhemmin. – Kypsyminen ja aikuistuminen tapahtuu kolmen vuoden opintojen aikana.

Lasanen-Kuittisen mukaan monesta ammattikoululaisesta olisi vaikka mihin, mutta mikäli opinto-ohjausta ei aloiteta riittävän ajoissa, saattaa toivottu urapolku olla valmistumisen jälkeen vaikea.

Korkeakouluihin ylipäätään on Lasanen-Kuittisen mukaan vuosien saatossa lähtenyt moni ammattikoululainen, niin myös tänä vuonna.

– Kauppatieteitä lähti opiskelemaan yksi liiketalouden opinnoista valmistuneista.

– Hänellä tosin oli pohjalla ylioppilastutkinto.

Yliopistoa saatetaan ammattikouluissa pelätä turhaan ja kenties jopa suurennella sitä mitä sinne sisään pääseminen vaatii.

– Yliopistossa pelätään varmaan sen statusta, ehkä, en tiedä, Lasanen-Kuittinen arvioi.

Kommentoi