Julkaistu    |  Päivitetty 
Niina Turunen

Opintolainasta tulee harvoin taakka

Opiskelija Emmi Rajavuori maksaa opintolainalla muun muassa opiskelutarvikkeitaan. Opiskelija Emmi Rajavuori maksaa opintolainalla muun muassa opiskelutarvikkeitaan.
Elokuun alusta voimaan tullut opintotukiuudistus puhuttaa. Toiset vierastavat ajatusta opintolainan ottamisesta, toisia harmittaa tulkinta, jossa samassa asunnossa asuvia kohdellaan kuin avoparia.

Uudistuksen tultua voimaan korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee, kaikkien opiskelijoiden lainan osuus kasvaa, ja suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen piiriin.

Kelalle on saapunut kesän aikana 130 000 asumistukihakemusta.

– Opiskelijoilta on tulossa asumistukihakemuksia vielä syksyllä ja se tulee varmasti vähän ruuhkauttamaan toimintaa. Tilanteemme on hyvä tällä hetkellä, sillä tavoiteaikamme hakemusten käsittelyyn on 21 päivää ja nyt käsittely on onnistunut keskimäärin kahdeksassa päivässä, Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto kertoo.

Piia Kuusisto pitää mahdollisena sitä, että opintorahan vähennys voi vähentää nuorten opiskeluhaluja erityisesti heikosti työllistävillä aloilla. Lainapainotteinen järjestelmä on kuitenkin käytössä muissakin Pohjoismaissa.

– Suomessa opintotukijärjestelmä alkoi lainalla vuonna 1969. Lainaosuus on ollut merkittävä jopa opintorahan mukaantulon jälkeen.

–  Opintorahan osuutta korottamalla on voitu helpottaa opiskelijoiden velkaantumista erityisesti silloin, kun opintolainan korot ovat olleet korkealla. Nykyiset matalat korot ovat ehkä vaikuttaneet siihen, että päättäjät ovat halunneet muuttaa opintotuen lainapainotteisemmaksi, Kuusisto pohtii.

Vaikka opintolaina täytyy maksaa takaisin, tehokkaalla opiskelijalla on mahdollisuus kompensoida lainan suuruutta.

– Tavoiteajassa valmistuville opiskelijoille valtio maksaa osan lainasta takaisin. Tähän mennessä hyvityksen määrä on voinut olla jopa kolmasosa lainasta. Hyvityksen määrää ei kuitenkaan nostettu, vaikka lainantakauksen määriä nostettiin. Jos opiskelija nostaa kaikki lainat, hyvityksen määrä jatkossa voi olla enintään viidesosa, Kuusisto kertoo.

Kuusisto kannustaa käyttämään opintolainan mahdollisuutta. Opintolainan suosio onkin nousemaan päin, ja viime vuonna 62 prosenttia valtiontakauksen saaneista opiskelijoista nosti lainaa.

– Korkeakouluopiskelijat saavat nauttia hyvityksestä ja matalista koroista. Uudistuksen jälkeen 110 000 opiskelijaa saa keskimäärin 700 euroa enemmän asumisen tukea vuodessa.

Opiskelijoiden kannattaisi Kuusiston mielestä katsoa uudistusta kokonaisuutena.

– Opintorahan leikkaus koskee vain korkeakouluopiskelijoita. Vuodenvaihteen jälkeen vanhempien tulot eivät enää vaikuta täysi-ikäisten omillaan asuvien toisen asteen opiskelijoiden tukiin. Hienoa, että tässä taloudellisessa tilanteessa saadaan opintorahaankin positiivista muutosta.

Katkeruutta Kelaa kohtaan ovat nostaneet tapaukset, joissa kämppäkaverukset on luokiteltu avopariksi. Kyseessä ei ole Kelan oma sääntö, sillä lainsäädännössä avio- ja avoliitto on määritelty samanvertaisiksi instituutioiksi.

– Juridiselta kannalta seurustelusuhdetta ei ole olemassa. Tapausten tutkiminen ei ole Kelalle mieluisaa tekemistä, mutta koska määritelmä tulee lainsäädännöstä, sitä on pakko noudattaa. Avoliittoja tutkitaan myös muissa sosiaaliturvaetuuksissa, kun puolison tulot vaikuttavat etuuteen. Aihe on vain nyt noussut esille opiskelijoiden myötä, Piia Kuusisto vakuuttaa.

Suurin opintolainaan liittyvä ongelma on pelko siitä, pystyykö lainaa maksamaan takaisin.

– Takaisinmaksu muodostuu ongelmaksi hyvin harvalle. Täytyy tosin huomioida, että uudistuksen myötä aiempi maksuhäiriö ei vaikuta lainatakauksen myöntämiseen. Tällä voi olla se vaikutus, että takausvastuu tulee kasvamaan, mutta tämä nähdään vasta parin vuoden kuluttua.

Kommentoi

Hae Heilistä