Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Pelastuslaitoksella kytee työpaikkariita

Outokummun paloasemalla on ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa ambulanssi ja kaksi työntekijää. Pelastustoimen lähtövalmius muodostuu virka-ajan jälkeen varallaolosta. Outokummun paloasemalla on ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa ambulanssi ja kaksi työntekijää. Pelastustoimen lähtövalmius muodostuu virka-ajan jälkeen varallaolosta.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomiesten ja päällystön välit ovat palomiesten mukaan kiristyneet viimeisen vuoden aikana. Palomiehet kokevat, että ylin johto asettaa säästötavoitteet paloturvallisuuden ja lakisääteisen toimintavalmiuden edelle.

Suomen Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula vieraili Joensuussa kärjistyneen tilanteen tiimoilta noin viikko sitten.

Nikulan mukaan tilanne alkoi pahentua vuosi sitten, kun Joensuun ympäryskuntien asemilla tehtiin muutos, jossa varallaolovalmiusaikaa heikennettiin viidestä minuutista viiteentoista minuuttiin.

Varallaolojärjestelmässä palomiehet eivät ole toimintavalmiudessa paloasemalla, vaan esimerkiksi kotonaan.

– Kun hälytys tulee, ei paloasemalla ole siis välttämättä lainkaan miehitystä, Nikula selventää.

– Olemme aidosti huolissamme tästä, sillä se on aiheuttanut pitkän viiveen toimintavalmiudessa.

– Tämä on yksi syy siihen, että Outokummussa sattui tämä julkisuudessakin ollut tulipalo, josta koitui mittavat vahingot.

Outokummun tapauksessa palokunnalta kesti 52 minuuttia saapua kohteeseen, vaikka palokunnan olisi pitänyt olla paikalla 40 minuutissa.

Entäpä jos palaneen talon sisällä olisi ollut ihminen, Nikula kysyy.

– Outokumpu on valitettava esimerkki tilanteesta, jota ei pitäisi päästää tapahtumaan.

Karjalan Heilille nimettömänä haastattelun antanut Outokummun paloaseman palomies kertoo, että sikäläiset palomiehet olivat jo pitkään pelänneet, että aseman vajaamiehitys johtaa väistämättä jossain vaiheessa tuhoisiin seurauksiin. Nyt se lähes pahin mahdollinen sitten toteutui.

– Jos palomies on kiinni ensihoitotehtävässä, näillä resursseilla ei päästä tavoitevalmiuteen, palomies totesi.

 

Pohjois-Karjalassa ongelmien keskiöön ovat nousseet niin kutsutut hybridiyksiköt.

Yksikössä on ensihoitovalmius ja osittainen pelastustoimivalmius, mutta Kim Nikulan mukaan Pohjois-Karjalassa yksiköt ovat olleet enimmäkseen kiinni ensihoitotehtävissä.

Nikula ei tyrmää yhdistelmää itsessään, mutta hänen mukaansa uusi systeemi ei saa vaarantaa pelastustoimen valmiutta.

– Ensihoitopalvelut kuuluvat myös palomiehille, mutta ymmärsin, että siltä osin eivät henkilöstövahvuudet ole kunnossa.

– Suurin ongelma ovat nimenomaan alimitoitetut henkilöstövahvuudet. Jos pelastuslain määrittämiin toiminta-aikoihin ei päästä, pelastuslaitoksen pitää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta kansalaisten turvallisuus kyetään takaamaan.

Nikulan mukaan hybridiyksikön palveluja ollaan jo laajentamassa kotisairaanhoidon puolelle. Palomiesten edustaja kritisoi suunitelmia.

– Palomiesten tehtävä ei ole hoitaa kotihoidon tehtäviä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Hätinen ei ole samaa mieltä.

– Hoitotyö kuuluu hoitoalan koulutuksen saaneen palomiehen tehtäviin. Yksikköön ei laiteta palomiestä, jolla ei ole terveydenhoitoalan koulutusta.

 

 Johtoporras kiistää

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen esittää turhautumisensa Kim Nikulan julkitulon suhteen.

– Nikulalle en lehden välityksellä lähetä mitään terveisiä, mutta sen sanon, että koko homma on kesähelteen huvitusta, kun ei ole muutakaan tekemistä.

– Tässä on kaksi eri näkemystä. Nikula ajaa tietysti palomiesten asiaa, ja heillä on ilman muuta siihen täysi oikeus.

– Tosiasia on kuitenkin se, että palomiesten tehtävät tulevat monipuolistumaan Siun Soten myötä.

Parviaisen mukaan Outokummun tapaus oli valitettava, mutta vastaavilta ei hänen mukaansa voida tulevaisuudessa täysin välttyä.

– Paloasemia ei voida mitoittaa sen varaan, että jotain saattaa tapahtua.

– Peppu ei kestä sitä, että miehiä pidetään reservissä asemilla.

Pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan Outokummun tapauksen seurauksena korjaavia toimenpiteitä on jo tehty, ja resursseja on lisätty Outokumpuun.

– Pitää kuitenkin muistaa, että hoidamme vuosittain 40 000 pelastustehtävää Pohjois-Karjalassa.

– Tämä yksittäinen tehtävä ei mennyt meidän puolestamme niin kuin piti. Sen me myönnämme.


Huoli turvallisuudesta vai riitaa palkasta?

Yksittäisten palomiesten kynnys lähteä julkisuuteen on Kim Nikulan mukaan suuri. Palomiehet eivät halua esiintyä omilla kasvoillaan, sillä he pelkäävät työpaikkojensa puolesta.

– Henkilökuntaa painostetaan ja palomiehet pelkäävät puhua tästä itse, sen takia olen täällä, Nikula kertoi Joensuussa käydessään.

– Henkilöstö on nostanut esille epäkohdat, mutta laitoksen johto on tukahduttanut keskustelun.
Nikulan mukaan paperilla saadaan moni asia näyttämään hyvältä, mutta tämä resurssiasia ei näytä hyvältä edes paperilla.
Nikulan mukaan suurimmassa vaarassa eivät ole palomiehet, vaan kansalaiset, joiden turvallisuutta ei tulipalotilanteessa voida enää taata.
– Kuorma on kohtuuton palomiehille, eikä tämä kuorma kuulu heille, vaan johdolle.
Pelastuspäällikkö Esko Hätinen ei ole havainnut huonoa työilmapiiriä pelastuslaitoksella. Uhkailusta hän ei ole kuullutkaan.
– Siitä mitä tapahtuu kahdenkeskisissä keskusteluissa, en tietenkään voi sanoa mitään. Yhteisissä keskusteluissa ei ole tällaista havaittu.
Hätisen mukaan Kim Nikula ei ole missään vaiheessa lähestynyt Pohjois-Karjalan pelastustoimen johtoa asian tiimoilta vaan tuli julkisuuteen pelkällä tiedotteella. Sen Hätinen kuitenkin myöntää, että varallaolojärjestelmästä on eriäviä mielipiteitä henkilöstön keskuudessa.
– Osa kokee sen hyvänä, osa ei.
Hätinen muistuttaa myös, että kyseessä on valtakunnallinen palkkariita, joka koskee pelastuslaitoksia ympäri Suomen.

Kommentoi

Hae Heilistä