Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Paiholaa lapsiperheille

Simo Väänänen seisoo rakenteilla olevan talon  terassilla, joka on suunnattu metsään päin. Simo Väänänen seisoo rakenteilla olevan talon terassilla, joka on suunnattu metsään päin.
Kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä Joensuun keskustasta löytyy Paiholan kylä. Master Yhtiöt Oy omistaa kylältä 414 hehtaaria maata, josta metsämaata on 365 hehtaaria, ja metsän syleilyyn Ahokkalan koulun välittömään läheisyyteen rakentuu lähivuosien aikana kymmenen hehtaarin kokoinen Kuurnankankaan asuinalue.

Alueen yleisilme on lupauksien mukaisesti maaseutumainen ja luonnonrauhaisa.

Vuonna 2009 Master Yhtiöiden Simo Väänänen ryhtyi suunnittelemaan kädenojennusta lapsiperheille, joita kaivataan lisää Paiholan kylälle.

Itsekin Paiholassa asuvan Väänäsen mukaan suunnittelun lähtökohtana oli ihmisten tarpeet: mitä lapsiperheet asuinympäristöltään haluavat?

–  Tänne rakentuu edullisia omakotitaloja isoille tonteille. Ensin päätettiin hinta: sadan neliön omakotitalo pitää saada avaimet käteen periaatteella hintaan 179 500 euroa, ja yhdessä Kastellin kanssa ryhdyttiin sen jälkeen keksimään ratkaisuja.

Miten on mahdollista, että upouuden omakotitalon voi saada vartin päästä Joensuun keskustasta lähes epäilyttävän huokealla hinnalla?

Simo Väänänen naurahtaa, että itsekin kyläaktiivina hän kokee, että hanke on kädenojennus lapsiperheiden suuntaan.

–  Jos lähtökohtana ei ole voiton maksimointi, niin laadukkaan talon voi rakentaa edullisesti ja silti niin, että se kannattaa.

Paiholan asukaskunta on vanhentunut, joten kylään halutaan lapsiperheiden avulla lisää eloa ja mahdollisuus palveluiden säilyttämiseen.

Uusien asukkaiden houkuttelemisessa alueelle rakennettavien talojen hinta on avainasemassa.

–  Suoraviivainen muoto on edullisin rakentaa. Osayleiskaava mahdollistaa senkin, että talojen ei tarvitse olla ihan linjassaan. Mielestäni tällainen talojen sijoittelu juuri tuo sitä eloisuutta ja persoonallisuutta asuinalueelle, Väänänen kuvailee.

Väänäsen mukaan Kuur-nankankaan osayleiskaava pitää sisällään 19 tonttia, joista jokaisen pinta-ala on 5000 neliömetriä.

Tontin voi lunastaa itselleen, mutta vuokraaminen pitää talon hankkimiskustannukset pienempänä. Paiholan sairaalan alueelle on lähivuosina syntymässä lukuisia työpaikkoja, mutta niistä Väänänen ei vielä uskalla puhua neuvottelujen ollessa vielä kesken.

–  Ei täältä tulevaisuudessa tarvitse välttämättä matkustaa naapurikuntaan töihin, hän vihjaa.

Kun ostaa omakotitalon vuokratontilla maaseudun rauhasta, elää aina pieni pelko, että luonnonrauha järkkyy jossain vaiheessa, kun lähimetsä kaatuu uudisrakentamisen tieltä.

Lähteekö lähimetsä Kuur-nankankaallakin?

Simo Väänäsen mukaan Paiholan tapauksessa asia on juuri päinvastoin, sillä koko asuinalueen suunnittelun lähtökohtana on ollut säilyttää alueen maaseutumainen ja metsäinen ilme.

Paiholan osayleiskaavan tavoitteena on kylän asukasmäärän hallittu kasvattaminen, ja rakentamisella pyritään tukemaan nykyistä kylänrakennetta perinteisellä tavalla. Uusi asuinalue syntyy tukemaan jo olemassa olevaa kylän rakennetta.

–  Ymmärrän, miksi kaupungeissa rakennetaan tiiviisti, ja moni ihminen haluaakin asua niin. Jotkut taas kaipaavat tilaa ympärilleen ja sellaista vanhan ajan kylän tunnelmaa, jossa naapuri on suhteellisen lähellä, mutta ei ihan vieressä.

Paiholassa kyläläiset on otettu mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa, ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan valmiiseen kyläinfrastruktuuriin. Hyvän asumisen peruselementit ovat Paiholassa valmiina.

–  Paiholassa on koulu, päiväkoti ja kauppa viiden kilometrin päässä. Talvella löytyvät moottorikelkkareitit ja hiihtoladut takametsässä.

–  Uimaranta löytyy puolentoistakilometrin päässä Paiholan sairaalan alueelta, ja sieltähän pääsee Pielisjokea pitkin vaikka minne. Kylätalokin on rakentumassa hyvää vauhtia.

Rakentamisen trendi on ollut pitkään mahdollisimman suuri talo postimerkin kokoisella kaupunkitontilla. Kuurnankankaantiellä asetelma on päinvastainen. Kompaktin kokoinen talo suurella tontilla houkuttelee perhettä pihamaalle touhuamaan, istuttamaan ja leikkimään – ihan kuin ennen vanhaan.

–  Terassit on suunniteltu metsään päin, ja tontille mahtuu pihasauna ja uima-allas, kasvimaata ja mitä kukin perhe nyt toivoo. Metsää täällä riittää, ja pihapuita voidaan asukkaiden toiveiden mukaan jättää rakennusvaiheessa pystyyn, Simo Väänänen kaavailee.

Aikooko mies sitten kesän korvilla kävellä tiluksillaan heinänkorsi suupielessä ja myhäillä mielikseen uusien kyläläisten pihapuuhia katsellessa?

– Joka päivähän minä tästä ohi ajan töihin Lehmoon, ja tietysti rakentamista seuraan tiiviisti.

Kommentoi