Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Nyt meillä on sauma pistää kunta uusiksi

"Älkää antako pullakahville tulijoiden lyödä uudistajia maahan", vetosi Tampereen professori - noin vapaasti tulkiten.

Professori Jari Stenvall sen ääneen lausui:

–  Yksi vetoomus minulla teille on: jos kotikunnassanne on ihminen, joka esittää poikkeavia näkemyksiä, niin älkää lyökö häntä heti maahan.

Taisipa Stenvall puhua semmoistakin  –  tai niin Karjalan Heilin toimittaja ainakin omiin havaintoihinsa peilaten tulkitsi  –  että monessa kunnassa on päättäjiksi valittuja, jotka tulevat valtuuston kokouksiin lähinnä juomaan pullakahveja. Sitten on heitä, jotka ajattelevat omilla aivoillaan, ja joista pullakahvien juojat eivät pidä.

Stenvall, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori, esitti vetoomuksensa Kuopiossa, missä Kunnallisalan kehittämissäätiö perehdytti itäsuomalaisia toimittajia maakunta- ja kuntauudistusten koukeroihin.

Huhtikuussa siis valitaan päättäjät valtuustoihin, jotka alkavat johtaa aivan toisenlaisia kuntia kuin mihin on totuttu.

Sosiaali- ja terveystoimi on lähtemässä kahden vuoden kuluttua muiltakin kuin pohjoiskarjalaisilta kunnilta, jotka elävät jo nyt Siun sote -todellisuutta.

Joku Kuopion luennoitsijoista tiivisti, että se on johtanut kahdenlaiseen ääripääajatteluun: toisten mielestä kaikki valta lähtee, kun suurin osa rahoista lähtee, toisten mukaan taas nimenomaan nyt on mahdollisuus keskittyä oikeasti merkittäviin asioihin, kun kuntien taloutta rasittaneesta riipasta päästään.

 

Kohti uutta suuntaa 

Jari Stenvall kiteytti, että kuntien täytyy nyt keksiä roolinsa uudestaan. Professori heitti vetoomuksensa juuri tässä yhteydessä: nyt valitaan ne päättäjät, jotka päättävät suunnan, johon kunta alkaa edetä.

Stenvall ennakoi, että tulemme näkemään eri suuntiin eteneviä kuntia.

Perinnekunnat hakevat identiteettiä kotiseutuhengestä. Kunta voidaan nähdä myös yhteisöalustana, jossa syntyy erilaista toimintaa. Elinvoimaa pitää hakea, mutta mistä se nousee?

–  Imago ja mielikuvat ovat tärkeitä elinvoimalle. Tampereella esimerkiksi on hyvä imago. Ihmisillä on mielikuva, että Tampereelle on kiva tulla, Stenvall huomautti.

Stenvall väläytti, että kunnista voi tulla myös edunvalvojia.

–  Yrittäjiltä jos kysytään, mitä kunnilta halutaan, niin ne vastaa, että no joo, me halutaan ne sote-palvelut, Stenvall heitti.

Tullaan siis pohdintaan kuntien ja mahdollisten uusien maakuntien välisestä suhteesta.

 

Mutta kaatuuko se? 

Kuopiossa nousi esille myös pohdinta, onnistuvatko tämänkään hallituksen remonttiyritykset.

Kymmenisen vuotta sitten yritettiin Paras-hanketta, Kataisen hallituksella oli oma yrityksensä pistää kunnat ja sote uusiksi ja nyt yritetään Sipilän hallituksen maakunta- ja soteuudistusta.

Aikataulu on kireä: lait uusista maakunnista pitäisi saada ulos eduskunnassa niin, että maakunnat on synnytetty 1. heinäkuuta mennessä. Stenvallia pyydettiin arvioimaan, mikä on se prosentuaalinen todennäköisyys, että hanke kaatuu.

Mies mietti pitkään, ennen kuin vastasi:

–  No paljon mieluummin minä kyllä pohtisin, miten Tampereen Ilves menestyy ensi kaudella.


 

 

Kommentti:

Ai hitsi tätä mahdollisuutta!

Ahaa-elämys nousi Jari Stenvallia kuunnellessa: hitsi, noinhan se on! Nyt on mahdollisuus pistää moni asia uusiksi.

Kun  professori totesi, että elinvoima riippuu mielikuvista ja otti esimerkiksi Tampereen, jonne ihmisten mielestä on kiva tulla, ajatus siirtyi heti Manse-rockiin, Tapparan ja Ilveksen paikallispeleihin ja mukavaan tamperelaiseen puheennuottiin, jota voi kuunnella perinteikkäässä kauppahallissa.

Kaupunki voi olla yhteisöalusta, jolla on erilaisia toimintoja, pohti Stenvall.

Joensuussa on tällä hetkellä vaikkapa rokkiviikko ja elävä musiikkikulttuuri, mutta kauppahallia meillä ei juuri nyt ole. Botania meillä on vielä, mutta säilyykö se – ja säilyttääkö kaavoituksemme mahdollisuuden Jokelan, hienoja asioita synnyttäneen alustan, elvyttämiseen?

Kaikkiin noihin – kauppahallia lukuun ottamatta – voi vaikuttaa se valtuusto, jota nyt valitaan. Eri puolueet ovat saaneet mukaan mielenkiintoisia uusia ehdokkaita, jotka politiikan ulkopuolella ovat kehitelleet Joensuu-nimiselle alustalle kiehtovia toimintoja.

Voiko sen näkemyksellisyyden, innostuksen ja hoksaavuuden siirtää myös valtuustosaliin?

Nyt meillä on mahdollisuus herättää kaikkien aikojen vilkkain kuntavaalikeskustelu, joka voisi johtaa vaikka aiempaa kauniimpaan äänestysprosenttiinkin.

 

Kuume nostatetaan kaduilla 

Keskustelua käydään jo nyt sosiaalisessa mediassa, ja siitä päästään siihen, että olipa meillä pohjoiskarjalaisilla mukavaa Kuopion koulutustilaisuudessa.

Kehuja saivat täkäläiset toimittajat asiantuntemuksestaan, ja kehuja saivat myös pohjoiskarjalaiset kuntapäättäjät keskimääräistä ennakkoluulottomammasta tavastaan hyödyntää sosiaalista mediaa. Meillä on aktiivisesti somettavia kunnanjohtajia ja poliitikkoja.

Viikko-pari sitten luodussa Facebook-ryhmässä ”Kuntavaalit Joensuussa 2017” ehdokkaat, toimittajat ja äänestäjät jo virittelevät keskustelua ja hyvä niin. Ei sitä kuitenkaan siihen saa jättää.

Perinteisellä katukampanjoinnilla ei ehkä voi kovin monta yksittäistä ääntä noukkia, mutta ilman kaduilla ja toreilla näkyviä ehdokkaita jää vaalikuume nostattamatta.

Kommentoi

Hae Heilistä