Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Joensuun odinilaiset kertovat omat näkemyksensä

Juha-Matti Kinnunen (vasemmalla), Lari Kuosmanen ja Aapo Mielonen antavat lausuntoja Odinin sotureiden Joensuun jaoston puolesta. Aimo Salonen Juha-Matti Kinnunen (vasemmalla), Lari Kuosmanen ja Aapo Mielonen antavat lausuntoja Odinin sotureiden Joensuun jaoston puolesta.

Odinin soturit, Soldiers of Odin, herätti sunnuntaina levottomuutta sosiaalisessa mediassa kertomalla, että se etsii miehiä partioihin, jotka liikkuvat Joensuun kadulla turvaamassa suomalaisten rauhaa.
Postauksen Facebookiin laittanut Juha-Matti Kinnunen sekä Lari Kuosmanen ja Aapo Mielonen kertoivat maanantaina Karjalan Heilille, miksi he näkevät partiot tarpeellisiksi.
Vielä maanantaiaamuna Kinnunen oli varovainen mies.
– En anna haastatteluja puhelimessa, hän sanoi, kun Heili otti häneen yhteyttä.
Kinnunen perusteli suhtautumistaan sillä, että Odinin sotureiden sanomisia on vääristelty julkisuudessa. Hän kertoi myös haluavansa äänittää keskustelun.
– Lisäksi haluan kaverit mukaan nyt, kun puhun kerhon nimissä, Kinnunen sanoi.
Haastattelu sovittiin kello 16:ksi, jolloin myös Mielonen ja Kuosmanen pääsivät paikalle töistään. Haastattelutilanteessa Heilin toimittaja ei havainnut, että kolmikko olisi laittanut äänitystä päälle.
Heilin omasta äänityksestä on jutuntekovaiheessa vaikea sanoa varmasti, kuka kolmikosta kuhunkin kysymykseen vastaa. Siksi alle on laitettu näkyviin kysymys ja siihen annettu vastaus.
Kolmikko kertoi, että kerhon käytännön mukaan päällystöllä on oikeus antaa lausuntoja, ja Odin of Soldiersin Joensuun jaoston päällystön muodostavat juuri Kinnunen, Kuosmanen ja Mielonen.

Miksi näette tällaisen partioinnin tarpeelliseksi?
– Meidän mielestämme Suomen turvallisuus ylipäätään on heikentynyt. Sitten kunhan tuohon Paiholaankin pamahtaa se tuhat kappaletta lisää turvapaikanhakijoita, niin totta kai siirtyy sieltä tänne. Sieltä kun rupeaa kuuden kuukauden välein putoamaan tuhat kappaletta aina tänne uusia tulokkaita, niin ei niitä saada millään tavalla tänne kotoutettua. Ne rupeaa riehaantumaan, kun heillä ei ole mitään tekemistä.
– Poliisi on niin pahoin ylityöllistetty, ja avoimia tapauksia on järkyttävän paljon. Eihän siellä edes monista tiedetä, mitä ne maassa olijat on.

Mutta tehän olette käynnistäneet partioinnin jo nyt. Oletteko havainneet, että kaupungilla olisi levotonta?
– Nyt on ollut rauhallista. Ollaan käyty herättelemässä, jos joku on ollut sammuneena. Poliisien kanssa koetetaan yhteistyötä tehdä. Eihän poliisit kiertele syrjäisiä paikkoja, me ollaan niillä paikoilla, missä on tapahtunut. Me vaan lenkkeillään ja katsotaan, että siellä saa ihmiset kulkea rauhassa.
– Ollaan poliisin silminä.
– Tilanne jos tulee, niin ilmoitetaan suoraan poliisille. Joku näppää 112 siitä porukasta, ja me muut mennään väliin hajottamaan tilanne, rauhoittamaan.

Eilen Facebookissa näkyi kommentteja, että ihmiset ovat ahdistuneita nimenomaan teidän vuoksenne. Ihmiset kyselivät, uskaltaako Joensuuhun enää tulla, kun kaduille ilmestyy partioita, jotka käyttävät sotilaallista nimeä. Mitä sanotte tähän?
– Kyllä saa tulla, ei me ketään huviksemme piestä.
– Puolustuslinjalla ollaan. Kaikkien turvallisuus on se ykkösprioriteetti. Valtionhan se pitäisi hoitaa, että tämmöisiä ei olisi tullut. Seuraava askel meistä kun on se, että alkaa ne jengitappelut.
– Meillä ei ole tarkoitus mitään jengi-ilmapiiriä tuoda esille, eikä meitä todellakaan pidä sotkea Joensuun skineihin. Me ei tätä hommaa haluta aloittaa niin kuin 90-luvulla, että Katajan tummaihoisia piestäisiin. Hyökkäys ei kuulu meidän toimintaperiaatteisiin, vain puolustus. Ja jokaisella on oikeus puolustautua, jos meidän päälle käydään. Puolustaudutaan ja soitetaan poliisi paikalle.

Juhan sunnuntaisessa postauksessa mainittiin, että menette kaduille puolustamaan suomalaisia. Menettekö väliin, jos ulkomaalaisen kimppuun käydään?
–Kyllä siihen puututaan. Keskeytetään vaan se tilanne ja soitetaan poliisi. Ei me voida ruveta käyttämään oman käden oikeutta.

Miksi siellä sitten oli se maininta suomalaisten puolustamisesta?
– Kantasuomalaisiinhan ne keskittyy. Eihän pakolainen oman porukkansa....
– Ja vaikka suomalaisetkin keskenään jonkun mylläkän pistää ja me satutaan olemaan lähellä, niin siihen puututaan, jos poliisia ei ole lähistöllä ja ilmoitetaan siitäkin poliisille.
– Perusperiaate on, että saataisiin luotua suomalaisille usko, että täällä on vielä turvallista, koska suomalaiset on niitä, jotka pelkää.
– Emäntä ei uskalla koiraa käyttää enää yksin ulkona tai baarista kävellä kotiin tai muutenkaan liikkua tuolla. Päälle on karkailtu koko ajan. Peltolankin K-kaupan edustalla päiväsaikaan käydään porukalla päälle, revitään naisilta laukkuja, viedään puhelimia. Ympäriinsä kuulee juttuja, joista monet pitää paikkansakin. On paljon silminnäkijöitä.

Käyttäytyvätkö kaikki maahanmuuttajat noin?
– Ei. Siellä on seassa juuri ne, jotka ei halua käyttäytyä maassa maan tavalla.
– Niillä ei ole aikomustakaan olla maassa maan tavalla. Jatketaan kotimaan meininkiä ja ollaan piittaamatta Suomen laeista. Me sentään olemme lain puolella.
– Meidän on pakko mennä kirjan mukaan. Muuten meidän toiminta loppuu aika äkkiä.

Epäluottamustahan tässä on nyt puolin ja toisin. Oletteko valmiita keskustelemaan kasvokkain niiden kanssa, jotka ajattelevat eri tavalla kuin te?
– Kyllä, ehdottomasti. Haluaisimme selittää ihmisille, että me ei olla se paha. Mutta kun meistä tehdään paha.

Oletteko valmiita tarkastelemaan uudestaan myös omaa näkemystänne, jos joku heittää teille oman argumenttinsa?
– Joo-o.
– Totta kai
– Ehdottomasti. Kyllä minusta meillä on oikeus olla ylpeitä myös siitä, että me ollaan suomalaisia ja puolustaa meidän kulttuuriamme ja meidän perinteitä.
– Tämä, mitä ajetaan sisälle, ei se ole monikulttuurista. Se on vain ja ainoastaan islamin tyrkyttämistä tänne.

Ovatko kaikki muslimit epäilyttäviä?
– Ei kaikki, mutta esimerkiksi Pariisin terrori-iskut oli islaminuskoisten suorittamia. Ei tietenkään kaikki ole epäilyttäviä, mutta kun hyö tuovat oman huonon sakkinsa mukanaan, ja sitten täälläkin alkaa räjähdellä. Tuovat oman sotansa tänne ja jatkavat keskinäistä kamppailuaan täällä
– Kulttuurierot on niin suuret, että ne ei ymmärrä, että täällä on  naisillakin oikeudet. Suomalainen nainen saa äänestää ja meillä on presidenttinä ollut nainen. Nykyisin  naisilla on hyvä asema Suomessa.
– Vielä meillä on Suomessa hyvin, mutta kehitystä pitää viedä eteenpäin eikä taaksepäin. Nyt on tullut se 30 000 uutta tulijaa, eikä näitä saada millään tavalla työllistettyä. Täällä on puoli miljoonaa omaakin työtöntä.

Kuinka paljon joukossanne on jäseniä?
– Tällä hetkellä Joensuussa noin 20 ja koko Suomessa viitisensataa. Luku muuttuu koko ajan. Ihan täyttä varmuutta ei ole, kun se elää. Ovet käyvät koko ajan molempiin suuntiin, mutta pitkässä juoksussa käyrä on nouseva.

Olette Kemissä toimivan Soldiers of Odinin alajaosto. Kuinka paljon saatte ohjeita Kemistä ja minä verran voitte toimia itsenäisesti?
– Käyttäytymissäännöt on sieltä, ja kyllä me tajutaan itsekin pitää järki päässä. Meillähän on tässä rauhoittunutta porukkaa – perheenisiä ja vakituisissa täissä olevia, keillä omat asiat kunnossa ja hermo pysyy hallinnassa.
– On myös ihmisiä, joilla on myös menetettävää. Se kyllä aika paljon jarruttaa tekemisiä.
–Jokainen jaostohan toimii niin kuin parhaaksi näkee, ja jos porukka ei osaa käyttäytyä, jaosto lakkautetaan. Kun on annettu lupa toimia, niin se lupa voidaan viedä poiskin. Pitää pitää järki päässä ja nyrkit taskussa.   


Poliisi seuraa ja keskustelee


Ylikomisario Vesa Kostamo oli maanantaina kiireinen mies.
Ensin hän totesi Yle Pohjois-Karjalan haastattelussa, että Joensuussa todellakin liikkuu miehiä, jotka sanovat valvovansa rauhaa. Kostamo muistutti Ylen haastattelussa, että järjestyksenpito kuuluu kuitenkin poliisille.
Karjalan Heilille Kostamo täsmensi, että noin kolme viikkoa – kuukauden päivät porukoita on Joensuun katukuvassa näkynyt.
– Joukon kokonaismäärää en pysty sanomaan, mutta semmoisissa 2–3–4 hengen ryhmissä he näyttävät liikkuvan. Kostamo totesi.
Kostamon mukaan poliisin partiot ovat keskustelleet ryhmien jäsenten kanssa ja kyselleet heidän taustojaan ja tarkoitusperiään.
– Samanlainen viesti sieltä on tullut kuin Facebook-sivuilta, että he haluavat turvata katurauhaa täällä. Tässä vaiheessa ei ole ollut minkään näköisiä yhteenottoja, ei edes alkuvaiheessa olevia sellaisia, Kostamo sanoi.
Kostamon mukaan keskustelu on tähän saakka ollut puolin ja toisin hyvää, ja sellaisena se pitäisi saada säilymäänkin.
– He ovat tuoneet esille, että missään nimessä heillä ei ole tarkoitus mennä sinne 90-luvulle. Poliisi seuraa tässä vaiheessa tilannetta ja katsoo, mitä se tuo tullessaan.

90-luvun opetukset


Sunnuntaina ryöpsähtäneessä Facebook-keskustelussa ehdittiin jo tuoda esiin huoli siitä, että Joensuussa ollaan menossa kohti parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, jolloin skinheadit pahoinpitelivät ihmisiä kaduilla.
– Olihan se 90-luku niin raaka versio, että sen ei soisi toistuvan, Kostamo sanoo.
– Aina on parempi, että asioissa päästään eteenpäin keskustelun kautta, ja siksi tätä tilannetta niin tiiviisti seurataankin.
Kostamon mukaan poliisi ei vielä ole käynyt Odinin sotureiden kanssa katutasoa virallisempaa keskustelua.
– On muistettava, että tämä on jollakin tavalla organisoitunut porukka, jossa on tietyt tahot, jotka sanovat jotain, ja muut eivät sano mitään, Kostamo kertoo.
– Näyttää siltä, että Kemin porukka on se yläporukka ja nämä muut ovat Kemin alla.
Kostamon mukaan Odinin soturit ovat sanoneet, että heillä on tiedottaja, jonka kautta kommentit annetaan.

Poliisille ei tietoa häiriköinnistä

 

Yle Pohjois-Karjala haastatteli tiistaina Joensuun poliisia ja K-Market Aittarannan myyjää kaupan edessä tapahtuneeksi väitetystä häiriköinnistä.
– Emme ole saaneet rikosilmoituksia eikä paikalle ole tehty hälytystehtäviä. Kummallista olisi, jos rikoksia olisi tapahtunut, eikä kukaan olisi tästä ilmoittanut poliisille, komisario Kimmo Wetterstrand sanoi Ylelle.
– En ole työssäni nähnyt mitään levottomuuksia tai kuullutkaan mistään levottomuuksista, totesi puolestaan myyjä Rosaliina Niemelä.

 

Juttua on päivitetty 5.1.2015 kello 16.05 Yle Pohjois-Karjalan tekemällä poliisin ja myyjän haastattelulla.


 

Tapahtumia

30.11.2015: Joensuun kaupunginvaltuusto järjestää Tiedepuistolla keskustelutilaisuuden, missä Juha-Matti Kinnunen pitää puheenvuoroja. Tiedepuistolta poistuessaan hän sanoo, että jos eri mieltä olevia ei kuunnella, se alkaa näkyä kaduilla.
1.12.2015: Karjalan Heilin verkkosivuilla www.heili.fi ilmestyy blogikirjoitus nimeltä Hitto kun jaksaisi, jossa Kinnusen esiintymisestä kerrotaan.
8.12.2015: Kinnunen soittaa Heilin toimitukseen ja pyytää tapaamista. Haastattelussa hän täsmentää lausumaansa tilanteen näkymisestä kaduilla sanomalla, että hän ei halua nähdä vaihetta, missä ihmisiä makaa kaduilla yhteenottojen seurauksena pitkin ja poikin. Tapaamisen perusteella Heilin verkkosivulla julkaistaan jo samana päivänä blogikirjoitus nimeltä Juha soitti ja syvensi keskustelua.
19.12.2015: Heilin verkkosivuilla ja myös paperilehdessä on juttukokonaisuus, jossa Kinnusen ja Joensuun tulkkikeskuksen toimitusjohtajan Ali Girayn ajatuksia tuodaan esiin. Heili nostaa laajasta haastatteluaineistosta esiin pohdinnat syrjäytymisestä: Kinnunen on huolestunut syrjäytymisvaarassa olevista suomalaisista nuorista, Giray maahanmuuttajista, joilla on tunne, että heitä ei haluta rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.
3.1.2016: Kinnunen laittaa Facebookiin postauksen, jossa etsitään miehiä partioimaan Joensuun kadulle. Sosiaalisessa mediassa alkaa vilkas keskustelu, jossa nostetaan esiin huoli, millaisesta partiosta oikein on kyse ja uskaltaako Joensuun kaduilla enää liikkua.
4.1.2016: Yle Pohjois-Karjala ja maakuntalehti Karjalainen tekevät katupartioista uutiset. Kinnunen sekä Lari Kuosmanen ja Aapo Mielonen antavat iltapäivällä haastattelun Karjalan Heilille, joka oli haastatellut jo aiemmin päivällä ylikomisario Vesa Kostamon.


 

KOMMENTTI

EPÄLUULOA ja ahdistusta on nyt ilmassa.
Odinin soturit ovat epäluuloisia mediaa kohtaan, koska heidän mielestään heidän sanomisiaan on vääristelty julkisuudessa. Sosiaalisessa mediassa taas ihmiset ovat ahdistuneita, koska he tuntevat olonsa vaarantuneeksi nimenomaan militaristista sanastoa käyttävän, valkoisen Suomen puolustamisesta puhuvan joukon ilmestymisestä kaduille.
Nyt ollaan semmoisella rajalla, jossa olisi syytä vetää henkeä.
Ikävä ennuste on, että näkemykset ovat niin kaukana toisistaan, että ei niiden esittäjiä saman pöydän ääreen saa. Syytä olisi. Jos 90-luku jotain opetti niin sen, että syrjäytyminen ainakaan ei tuo yhteiskuntarauhaa. Syrjäytymiskehitys taas kiihtyy, jos keskusteluun ei edes pyritä.

PÄIVITETÄÄNPÄ siis muutama fakta:
– Odinin sotureiden Facebook-sivuilla on mielipiteitä, joihin ei voi yhtyä.
– Jyrkistä mielipiteistä huolimatta  katupartioinnissa ei toistaiseksi ole tehty väkivaltaa, ei ainakaan Joensuun poliisin mukaan.
– Poliisilla ja Odinin sotureilla on keskusteluyhteys, ylikomisario Vesa Kostamon mukaan jopa toistaiseksi hyvä sellainen.
– Keskusteluyhteyttä olisi hyvä laajentaa.

TIEDÄMME, että tosi kaukana maailmankuvamme ovat toisistaan, mutta ikävinä pitämämme näkemykset eivät poistu sillä, että suljemme niiltä silmämme ja korvamme.
Hyvä olisi päästä esittämään puolin ja toisin muutamia rauhallisia kysymyksiä.
Miksi ajattelet niin kuin ajattelet? Mistä lähteistä olet tietosi saanut? Voisimmeko verrata lähteitämme ja katsoa, olemmeko mistään asiasta samaa mieltä?
Yllä olevassa Joensuun kolmikon haastattelussa on runsaasti kohtia, jotka herättävät reaktioita. Kolmikko vakuuttaa, että he ovat valmiita keskustelemaan kasvokkain näkemyksistään. Kysymys kuuluu, kuka järjestää tilaisuuden, missä haastattelun herättämiä kysymyksiä voi kolmikolle esittää.

YDINKYSYMYS on syrjäytymisen ehkäisyssä: ylipainetta ei saa päästää syntymään.
Kuinka kaipaankaan nyt entistä poliisia ja kansanedustajaa, edesmennyttä Erkki Kanervaa, joka perehtyi 90-luvun ilmiöiden taustoihin ja oli laajasti elämää nähnyt viisas ihminen. Jotenkin minusta tuntuu, että hän osaisi antaa jonkinlaisen vastauksen kysymykseen, miten me saamme muutettua tämän sosiaalisessa mediassa sanailun kasvokkain jutusteluksi.
Ainakin Kanerva pysähtyisi pohtimaan sitä.
AIMO SALONEN

Kommentoi

Hae Heilistä