Blogit

Karjalan Heilin blogeista löytyy kirjoituksia matkailusta, lapsiperheen arjesta, politiikasta, taloudesta, ruoasta, viinikulttuurista, unohtamatta lifestyle-blogeja. Haluatko Heilin bloggariksi? Ota yhteyttä toimitus@heili.fi

Teatterin noviisin kehitys, osa 4: Oivallus

Eilinen karjaisu jäi pyörimään mielessä. Kuvailin illalla laittamassani postauksessa, kuinka roolihahmoni Tuomon piti raivostua, kun naisystävä Aino ilmoitti, että hän lähteekin toisen miehen perässä toiselle puolella maata, ja kuinka ohjaaja Kaitsu ei ollut tyytyväinen ilmaisuuni. Enemmän raivoa, vaati Kaitsu.

LYÖDÄÄNKÖ VETOA. MINÄ NÄYTÄN SULLE NÄRHEN NE!

Lue lisää...

Kesäteatterin noviisin kehitys, osa 3: Uskallus

Lukuharjoituksen jälkeen on siirrytty hiomaan kohtauksia. Noviisit joutuvat yhä turvautumaan plariin, kokeneemmat vetävät ilman paperinivaskaa, mutta kaverin kuiskauksille on yhä runsaasti tarvetta. Ohjaaja Kaitsu kokeilee erilaisa asentoja ja suuntia: lausutaanko repliikki vastanäyttelijälle vai kohti yleisöä?

 

Lue lisää...

Muutoksen kourista ja krookuksista

krookukset

Katson ulos. Kevään murrosvaiheessa valo on voittanut ja lämpö kirii arktista ankeutta kiinni. Ensimmäiset krookukset kurottavat teriöitään kalman keskeltä taivasta kohden. Parin viikon päästä tämä vaihe on jo unohtunut, sillä kevät on harpponut krookusten ohi. Tässä pysähtyneessä still-kuvasta krookukset ovat kärjessä. Lumi, marras ja pintamulta on voitettu. Sipulikukka tuulettaa.

Kevät runnoo muutostaan läpi. Vanha kansa tiesi : Kevättä kynttelistä. Helmikuun alussa krookus nukkui kasvavan tykkytäkin alla. Kevään koitto saa osan kanssakulkijoista energisiksi: Aloittamaan remontin, projektin tai sisäisen prosessin. Sydämen lepatus on tulevan muutoksen ensioire. Elämän kevätsäässä muutoksen kaipuun voi yltyä niin kovaksi, että kesärenkaiden sijaan vaihtuu auto ja pöytäliinan sijaan koti. Kun lepatusta oppii sietämään, eikä toimi välittömästi, se voi viitoittaa pysyvään hyvään. Vaikka muutos olisi kypsynyt hautojansa päässä kuin leivinuunin jälkilämmössä, ympärillä eläville se voi olla yhtä suuri yllätys kuin jäiden lähtö.

Lue lisää...

Kesäteatterin noviisiin kehitys, osa 2: Lukuharjoitus

Noviisit ovat esittäytyneet muulle porukalle. Olipa mukavaa. Toivottivat lämpimästi tervetulleiksi. Tosi luontevaa oli aloittaa yhteistyö.

Muu porukka aloitti jo talvella. Tuomon ja Tiinan pikkurooleihin tipahtaneet Aimo ja Johanna ajettiin sisään lukuharjoituksella, missä koko tarina mentiin läpi.

Lue lisää...

Hymyiletkö kuinkakin leveällä naamalla ?

Mielenkiintoinen tutkimustulos hymyilemisen merkityksestä löytyi Journal of Personality and Social Psychology -lehden viime vuoden maaliskuun numerosta. Tutkija R. Thora Bjornsdottir Toronton yliopistosta pystyi todistamaan tutkimuksissaan, että ihmiset kykenevät arvioimaan pelkän kasvojen näkemisen perusteella, onko joku heidän näkemänsä ihminen rikas vai köyhä. Arvion teko onnistuu vain, jos ihmisten kasvot ovat ns. peruslukemilla eli hymyttömät. Sen sijaan jos ihmiset hymyilevät, ei heidän varallisuuttaan voi erottaa pelkän kasvojen näkemisen perusteella. Mitä tästä pitäisi ajatella? Ainakin se tulee mieleen, että hymyilemällä saatat antaa itsestäsi varakkaan vaikutelman, tai ainakin sen vaikutelman että et ole köyhä. Kannattanee siis hymyillä.

Jatketaanpa toisten naamojen tarkastelua sitten vaikka parisuhteen kannalta. Viime syyskuussa professori Steven Arnocky työryhmineen Nipissingin yliopistosta Kanadasta julkaisi Archives of Sexual Behavior -lehdessä mielestäni ällistyttävän tutkimustuloksen: kasvojen pituuden ja leveyden välinen suhde on yhteydessä seksuaaliseen halukkuuteen. Leveämpikasvoisemmilla henkilöillä on korkeampikasvoisia voimakkaampi seksuaalinen vietti, ja he olivat myös alttiimpia pettämään puolisoaan. Tulos oli niin ällistyttävä, että tutkimus uusittiin, ja toinen tutkimus vahvisti edellisen tuloksen. Tulos piti paikkansa molemmilla sukupuolilla eikä pelkästään miesten kohdalla, niin kuin aluksi luultiin. Tarkkaavainen blogin lukija kauhistuu tällaisen tutkimustuloksen julkaisemisesta todeten, että frenologia eli ihmisen persoonallisuuden määrittely kallon muodosta on todettu puoskaroinniksi jo 1900 -luvun alkupuolella. Kyse lienee nyt kuitenkin jostain muusta. Tutkijat ovat itsekin edelleen ymmällään ja heidän hypoteesinsa on, että heidän löytönsä taustasyynä on jotain toistaiseksi tuntematonta, joka liittyy puberteetti-iän hormonitasojen vaihteluun. Joka tapauksessa tämä löytö kannustaa tutkijoita jatkotutkimuksiin. Itse en kannustaisi ketään lukijaa tässä vaiheessa etsimään mittanauhaa ja mittailemaan kumppaninsa naaman leveyden ja pituuden suhdetta ja tekemään siitä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Peiliin voi tietysti jokainen vähän vilkaista.

Lue lisää...

Kesäteatterin noviisin kehitys, osa 1: johdatus

Olihan se toimittajanurani järisyttävin käänne. Lähdin Roukalahteen juttua tekevänä toimittajana ja palasin sieltä kesäteatterin näyttelijänä. Koko viikonloppu meni sekaisin. Keskittymiskyky meni ja päässä pyöri kihelmöivä ajatus: millaiseen kuseen minä oikein itseni heitin – ja millaiseen autuuteen?

Palataanpa alkuun.

Lue lisää...

Rajaa

 

Työtehtävien määrä vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen mukaan. Välillä on kiireisempiä aikoja, välillä on aikaa jopa pitkästyä seuraavaa sovittua tehtävää odotellessa. Lukeakin ennättää.

Lue lisää...

Täällä Pohjantähden alla

Alussa oli suo. Nyt se on kuivattu, kaavoitettu ja täyteen rakennettu. Lumi ei mahdu enää minnekään. Ei elo sen helpompaa Jussilla ole kuin ennenkään. Kuokan tilalla vain on kännykkä ja alituinen kiire. Nälkäkuolema ei uhannut talvella Jussia, mutta kaikkea muuta stressinaihetta kyllä piisasi lisämausteena päättymätön lumentulo.

Mutta jospa se pian helpottaisi talvisota, jonka aseina olivat kola, linko ja lapio. Kohta se alkaisi helpompi aika: ruohonleikkauskausi! Leikkurin työnnön kun voi suunnitella etukäteen, että vaikkapa ylihuomenna Jussi sen tekee. Lumityöt sitä vastoin on tehtävä mahdollisimman pian, mieluiten jo heti aamusta. Talvella hän ehti toivoa ja suunnitella paljon muutakin kesään liittyvää.

Lue lisää...

Leikki-ikä on koko ikä!

Lueskelin pitkästä aikaa ajatuksella ammattilehteä ja uusimman lehden teemana oli leikki. Mietin ensin artikkelin mahdollista tylsyyttä, mutta huomasin ahmivani lehden artikkeleita innolla. Tajusin, että lehti käsittelee taitavasti aihetta, joka on itselleni erityisen rakas, mutta jonka miellän ehkä jo itseni kohdalla itsestään selvyydeksi. Rakkaus leikkiin alkoi siitä, kun olin itse rippikoulussa ja oivalsin, että leikki-ikähän on koko ikä.Leikki mielletään usein pelkästään lasten leipälajiksi, valitettavasti. Totuus on kuitenkin, että leikistä hyötyy lasten lisäksi ihan kaiken ikäiset. Leikki on jotain sellaista, jossa on lupa käyttää mielikuvitusta, pitää hauskaa, vaihtaa rooleja, irtautua todellisuudesta ja luoda jotain aivan uutta. Leikki antaa uudenlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia. Leikki ei ole pelkästään höpsöttelyä (vaikka se saa olla sitäkin), vaan usein leikistä hyötyy aivot ja mieli tuoden boostia ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tunnetaitoihimme sekä aiheuttaen meissä enimmässä määrin hyvää mieltä.

Leikin yksi oleellinen piirre on lupa ihmetellä, kysellä ja pohdiskella. Leikissä ei ole useinkaan tiukkoja sääntöjä, joita noudattaa, vaan säännöt ovat sellaisia, että niitä voidaan tilanteen mukaan muokata. Tärkeää on kuitenkin, että säännöistä käydään yhdessä keskustelua, eikä kukaan ala tyrannisoimaan leikkiä. Leikki rikkoo totuttuja rajoja ja mahdollistaa abstraktienkin asioiden käsittelyä. Ja kaiken aikaa, leikki on ilmausta siitä, että olemme ihmisiä. Hyvä leikki perustuu luottamukseen ja toisten kunnioittamiseen.

Lue lisää...

Lomalla jossain Suomessa

Olen reissannut viime aikoina Suomea ristiin rastiin. Olen viime aikoina lähtenyt Koto-Karjalasta etelään tai länteen. Joka kerta, kun perheen kanssa ahtaudumme autoon, takapenkillä alkaa sen aikainen ininä. Syy on sivuseikka, ininä on ikuista. Autossamme kinataan tabletilla pelaamisesta ennen Käsämää ja ruikutetaan pissihädästä, joka tasaisen varmasti iskee juuri huoltoaseman mentyä. Jos olisin sairaanhoitaja, hoitaisin katetrit koko porukalle.

Perheautoilu on minulle lapsuuden malli ja reissut suuntautuivat useimmiten sukulaisten luo. Ei ollut Spotifyä auton kaiuttimista eikä huoltoasemien burgereita. Autossa haisi hiki, lämmenneet penkit, liiskaantunut juusto eväsleipien välissä ja käynyt kotimehu muovimukeissa. Se oli aikaa ennen ilmastointia. Muistan, kun äiti oksensi pää ämpärissä Vierumäeltä viiden tunnin matkan kotiin, miten isä manaili ja ohitteli karavaanareita ja kyttäsi 99 hintaa huoltoasemilta, perheemme pienin nukkui vaununkopassa takapenkillä ja meidät isommat laskemassa kilometripylväitä, erivärisiä autoja ja matkalla syötyjen jäätelöiden lukumäärää.

Lue lisää...

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
89 artikkelia
Taivastelua
77 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Hilppa
12 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia
Jussi Viljala
1 artikkeli

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä