Taivastelua

Some ja muut ystävät

<Erik istuu yliopiston kirjastossa ja selaa instagramia ja snapchatia. Ann on näköjään ollut kotibileissä, Fred baarissa ja Eeli on nyt salilla treenaamassa.

Erik päivittää: Luen tenttikirjaa, tosi kiinnostavaa...

Erik tuntee kaikki ja kaikki tuntevat Erikin. Silti Erik pelkää ja usein myös tuntee jäävänsä ulkopuolelle. Kun kysyn häneltä, onko sinulla ystäviä, hän vastaa: ...  ei, ei sellaisia oikeita...

Sosiaalinen media ei ole samanlainen ystävä kuin ihminen, jonka kohtaa reaalimaailmassa. Ei sellainen, jolle voisi puhua koti-ikävästä --- kuka kaksikymppinen opiskelija nyt ikävöisi kotiin? Se olisi noloa. Some ei ole sellainen, jolle voisi kertoa, että tänään olen taas apealla mielellä. Tänään ruoka ei maistu, en jaksa opiskella, pelaan vain koneella.

Okei - joku saattaisi kyllä somessakin ymmärtää ja lähettää takaisin rohkaisevan viestin, vaikkapa sellaisen, että pää pystyyn nyt ja koeta tsempata. Mutta myös toisenlaisia viestejä saattaisi tulla ja tuleekin: kovemmasta päästä on esimerkiksi viesti, jossa lukee, että tapa sitten ittes jos et jaksa. Kovia ovat myös ne viestit, joissa käydään henkilöön kiinni niin, että asiat menevät ihon alle. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut hengellistä sisältöä omaavat viestit, joissa kehotetaan ihmisiä "oikeaan uskoon" ja parannuksen tekoon laiskuuden synnistä.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista yli 33 % kokee runsaasti jatkuvaa stressiä. Psyykkisiä vaikeuksia, kuten masennusta, keskittymisvaikeuksia, ylirasitusta ja valvomista on kolmasosalla. Yksinäiseksi kokee itsensä joka kymmenes opiskelija.  Itä-Suomen yliopistossa on 15 500 opiskelijaa ja 15 400 aikuisopiskelijaa, Karelia-ammattikorkeakoulussa on 4000 opiskelijaa. Nopealla laskutoimituksella voi päätellä, että  aika moni Joensuun kadulla vastaan tuleva opiskelija kärsii stressistä tai lyhytjänteisyydestä tai on valvonut koko yön tai tuntee itsensä yksinäiseksi.

Kyse ei ole siitä, etteikö ihmisillä olisi kontakteja ja seuraa ja sosiaalista elämää joko somessa tai reaalimaailmassa. Yksinäisyys tarkoittaa tässä sisäistä, pakahduttavaa olemassaoloon liittyvää tunnetta, mikä eristää, saa hiljaiseksi ja lamauttaa. Se on tunne siitä, että Ann ja Fred ja Eeli ovat olemassa, mutta en osaa puhua heille siitä, miltä minusta tuntuu. Tunnen olevani eristyksissä ja ulkopuolinen.

En tiedä, auttaako tässä kovien arvojen kiireisessä yhteiskunnassamme se, että hidastaa tahtia, viipyilee tapahtumissa ja kohtaamisissa ja että yrittää tosissaan välittää toisesta ihmisestä ja pitää hänestä huolta. En tiedä, auttaako se, että opettelee sietämään yksinoloa. En tiedä.

Tiedän vain, että jotakin siitä, miten Erik kokee elämänsä, on läsnä jokaisessa meissä. Some ei korvaa perhettä eikä hyviä ystäviä. Ehkä meidän on löydettävä toisemme uudestaan, kutsuttava kotiimme, kohdattava toisemme ilman ennakkoluuloja ja -asenteita.

 

Tiina Belov

Politikointia
Kesäteatterilaisen kehitys II, osa 1: Isompaan roo...
 

Bloggarit

Taivastelua
97 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
99 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia
Jussi Viljala
1 artikkeli

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä