Taivastelua

Sopivasti terää ja huumoria. Tavallisten ihmisten arkea ja heikomman ihmisen osaa peilaten. Blogia kirjoittavat Joensuun ev.lut. seurakuntien työntekijät.

Mielihyvää

Muistatko hetken, jolloin pitkän lenkin jälkeen joit lasillisen vettä? Tai istuit viileässä syystuulessa nuotion lämmössä kaapista löytämäsi mummon vanha takki ylläsi? Miten vesi maistui hyvältä ja vanha takki tuntui kaapin tuoksusta huolimatta parhaalta mahdollisesta vaatevalinnalta. Muistatko niitä pieniä hetkiä jolloin kaikki tarvittava tuntui olevan juuri siinä, vaikka mitään ihmeellistä ei ollutkaan.

Meistä jokainen haluaa kokea mielihyvää. Sen lähteelle pääsee yllättävän pienellä panostuksella vaikka sen yltäkylläisyyden keskellä tuppaa meiltä unohtumaan. Lopputuloksen - mielihyvän kokemisen -  kannalta on aivan sama kulutammeko tuhansia euroaja ja tolkuttoman paljon luonnonvaroja vai keksimmekö jonkin omalle kukkarolle ja luonnolle kestävämmän reitin. Meille kyllä mielellään tyrkytetään ensin mainittua kiltin kuluttajan roolia: onnellisuus asuu tuhlaamisessa ja kauniit ihmiset käyvät ostoksilla lähimarketin sijaan Lontoossa.

Ekonomisti Tim Hardford kertoo kirjassaan Elämän logiikka (2009) kokeesta, jossa ihmiset saavat nopeasti päättää ottavatko välipalakseen suklaapatukan vai hedelmän. Kolme neljäsosaa valitsi suklaan. Toinen osa kokeesta tehtiin siten, että ihmiset saivat aikaa miettiä kumman välipalan he haluavat. Ei liene suurikaan yllätys, että luvut menivät kutakuinkin toisin päin: kolme neljäsosaa valitsi hedelmän ja sen he saivat. Kenellekään kokeeseen osallistuneelle ei ollut uusi tieto hedelmän terveellisyydestä suklaaseen verrattuna.

Suklaa tai hedelmä, lieneekö sillä suurtakaan väliä? Yhtenä tapahtumana ei lienekään. Mutta mietipä: jos ihminen totuttaa itsensä välittömään mielihyvään pienissä asioissa, kuinka helppoa onkaan jatkaa tuota samaa mallia kohti suurempia päätöksiä? Miksi turhaan pureskella, jos saman saa helpommalla. Pitkässä juoksussa helppoudesta tulee tapa ja tavoista pois oppiminen onkin ja melkoisen suuren työn takana. Huomaamatta tarvitseekin yhä enemmän ja suurempaa saadakseen tunteen mielihyvästä. Sen hakeminen ja saaminen tuntuu luonnolliselta ja oikeutetulta.

Olen kärsimätön ihminen. Minulle on helppoa tehdä päätökset heti ja miettimättä. Yritän kasvattaa itseäni miettimään ensin viisi  sekuntia, sitten kymmenen sekuntia. Silla minunlaisiin ihmisiin markkinavoimat vaikuttavat huumeen tavoin. Eikä ne kuuluisat markkinavoimat tyhmiä ole, kyllä siellä tiedetään miten ihminen saadaan nopeasti ja miettimättä reagoimaan. Aiemmin oli ennemmin sääntö kuin poikkeus että poistuessani kaupasta ostoskassini päällimmäisenä oli neljä suklaapatukkaa enkä edes kovin pidä suklaasta. Nyt, yli 50-vuotiaana, osaan jo olla katsomatta niihin suklaatarjouksiin. Myöhemmin voin ehkä vilkaista niistä tarttumatta tarjoukseen.

Onnellisuus ei ole jatkuvan mielihyvän hakemista ja saamista eikä oikea vapaus sitä, että saan mitä haluan. Valitseminen on vapautta ja valinnan tekeminen vaatii harkintaa. Eli kasvata minut harkitsemaan, kiitos. ja miettimään mikä on hyväksi paitsi minulle itselleni myös muille ihmisille ja tälle ekosysteemille. Siitä saan hyvän mielen.

 

Saila Musikka, diakoni

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli(a)
Aimo Salonen
63 artikkeli(a)
Taivastelua
45 artikkeli(a)
Sami-Petteri Asikainen
17 artikkeli(a)
Anna Tenhu
22 artikkeli(a)
Hilppa
12 artikkeli(a)
Tiltu Taimela
3 artikkeli(a)
Jussi Viljala
1 artikkeli(a)

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä