Taivastelua

Iloisin mielin eläkkeellä !

 

Mitäs meinaat tehdä kun jäät eläkkeelle ? No kyllä minä varmaan vain istun kiikkutuolissa ensimmäisen kuukauden, kaikessa rauhassa. Ai jaa, no mitäs sinä sitten teet sen jälkeen ? Sitten alan kiikkua!

Olen ollut nyt eläkkeellä puolisen vuotta. En ole istunut kiikkutuolissa koko aikaa, mutta välillä olen istunut ja keinunutkin. Iloisin mielin. Eikä ole tarvinnut olla yksin. Eläkeläisiähän on Suomessa ainakin 1,5 miljoonaa. Suurin osa eläkkeellä olevista on tyytyväisiä, ja he ovat lähteneet eläkkeelle vapaaehtoisesti ja hyvillä mielin. Niin minäkin. Työssäni työterveyspsykologina törmäsin elämänkohtaloihin, joissa ei aina ollut näin.

Muistan 90-luvun alussa työpaikalleni silloiselle Valtion alueelliselle työterveysasemalle saattoi tulla joltakin suurehkolta työnantajalta lista niistä ihmisistä, jotka pitäisi saada eläkkeelle. Pikaisesti. No eihän työterveyshuolto eläkkeelle pääsyä silloin päättänyt, niinkuin ei päätä nytkään. Ja itse asiassa eläkettä piti itse hakea, niinkuin pitää nykyäänkin. Kaikki eivät olisi halunneet, ja toiset taas olivat riemuissaan kun eläkkeelle pääsyyn tarjottiin mahdollisuus.

Eläkkeelle lähtemisen pulmallisuudesta jo  Jeesuksen syntymän aikoihin  kertoo esimerkin roomalainen Seneca ( noin 4 eKr – 65 j Kr.) kirjassaan Elämän lyhyydestä. Seneca kertoo, että eräs ahkeruudestaan tunnettu vanha mies nimeltään Turannius vapautettiin virastaan yli 90 vuotiaana, Gaius Caesarin aloitteesta. Silloin hän määräsi itsensä asetettavaksi vuoteelle ja talonväen ympärille itkemään itseään kuin kuollutta. Koko talo vaikeroi vanhan isännän työttömyyttä, eikä lopettanut valitustaan, ennen kuin hänen työnsä oli annettu hänelle takaisin. Nykyään ei kenellekään anneta vanhaa virkaa ja työtä takaisin eläkkeelle jäämisen jälkeen, vaikka koko suku tätä kuinka itkisi. Eihän meillä kyllä ole, ainakaan toistaiseksi, ketään Caesarin kaltaista diktaattoriakaan, joka voisi halutessaan moista päättää.

Viime vuosina on julkisuudessa ollut useita uutisia tilanteista, joissa ihmisiä on taivuteltu jäämään eläkkeelle ennen aikojaan, useimmiten siinä 55 – 60 vuoden iässä. Siis todella paljon ennen 90 vuoden ikää. Yleensä on kyse ollut suurehkoista työnantajista, jotka ovat taivutelleet ihmisiä kirjoittamaan suuremman tai pienemmän ns. kultaisen kädenpuristuksen ja erorahan turvin irtisanoutumispaperin.Monet näiden sopimusten allekirjoittaneista ovat myhäilleet salaperäisinä ja tyytyväisinä, varsinkin jos tämä operaatio ei ole uhannut heidän eläkkeitään. Olisi hauskaa ja viihdyttävää tietää, mitä noissa keskusteluissa on todellisuudessa puhuttu. Sitä tietoa ei ole paljon tihkunut, koska irtisanoutumispapereissa sitoudutaan usein suurehkon uhkasakon saattelemana vaikenemaan sopimuksen sisällöstä ja sitä edeltäneistä keskusteluista.

Sen verran on kuitenkin julkisuuteen tietoa näistä salaisiksi julistetuista keskusteluista tullut, että voidaan varmuudella sanoa ettei kaikki ole mennyt kivasti ja kauniisti. Monessa tapauksessa on käytettu uhkailua, nöyryyttämistä, ivailua, lyttäämistä ja häpäisemistä. Suomihan on tutkimusten mukaan yhtä aikaa maailman kärkimaita sekä onnellisuudessa että työpaikkakiusaamisen yleisyydessä. Eli materiaalia kyllä löytyy runsaasti. Tähän tarvittaisiin varmaan kuitenkin jonkinlainen julkistamiskampanja metoo -kampanjan tapaan. Minusta se olisi hauska ja mukava juttu. Olsiko jokin asia, joka nykäisisi tämän kampanjan alkuun? Luulenpa, että asiaa edesauttaisi joukkorahoituksella koottava rahasto, josta maksettaisiin näitä puhumista estäviä uhkasakkoja, jotta media saisi materiaalia. Köyhillä eläkeläisillähän ei ole halua ruveta noita sakkoja maksamaan. Kaikki tietenkään eivät haluaisi tulla ulos kaapista, mutta kyllä metoo -kampanjassa monet vapautuivat kertomaan kokemuksistaan pitkienkin aikojen jälkeen. Näin saataisiin eläkepäivien ratoksi monta uutta uskomatonta ja jälkeenpäin hauskaa juttua. Lisäksi tällä uudenlaisella kampanjalla olisi metoo-kampanjan tapaan hyötynä se, että moni yksin häpeäänsä itkenyt eläkeläinen voisi vaihtaa itkunsa yhteiseksi vapauttavaksi nauruksi. Saattaisi se julkisuus myöskin vähän hillitä jatkossa kaikkein pahimpia törkeyksiä. Seuraan tilannetta kiikkutuolissani ovela virne naamallani.

Paavo Kerkkänen, ex perheneuvoja, eläkeläinen

Kesäteatterin noviisin kehitys, osa 24: Vaarallist...
Ainoastaan huono uutinen on hyvä uutinen
 

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
89 artikkelia
Taivastelua
77 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Hilppa
12 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia
Jussi Viljala
1 artikkeli

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä