Taivastelua

Sopivasti terää ja huumoria. Tavallisten ihmisten arkea ja heikomman ihmisen osaa peilaten. Blogia kirjoittavat Joensuun ev.lut. seurakuntien työntekijät.

Hanna ja Sanna arjen raameja rakentamassa

On olemassa ainakin kahdenlaisia ihmisiä: Hannoja ja Sannoja. Hannat ovat niitä, jotka inhoavat syksyä ja sen tuomia rutiineja, kauden aloitusta, jolloin lyödään kalenteriin raamit: lasten lukujärjestykset, työt ja perheen harrastukset. On vanhempainiltaa ja Wilma-viestiä, harrastusryhmien ohjaajien tapaamisia ja aikataulujen sumplimista. Vähemmästäkin Hannat pakenevat metsään.


Sannat taas ovat niitä, jotka jo kesälomalla haikailevat arjen rytmiä ja joille Kansalaisopiston syyskalenterin ojentaminen on kuin tervetulotoivotus seikkailuretkelle. Sannat nauttivat vihkosten selailusta ja perheen elämän fiksusta aikatauluttamisesta. Hyvän suunnittelun vuoksi Sannojen elämään mahtuu enemmän viikkotoimintaa kuin Hannojen. Heidän lapsensa saavat hyvää varhaiskasvatusta taideaineisiin ja valmiuksia toimia erilaisissa ryhmissä. Hannojen lapset löytävät itse keittiöstä sakset ja askartelevat maalarinteipistä ja tyhjistä maitotölkeistä avandgardistisia virityksiä. Sillä aikaa heidän äitinsä tuskailevat aikataulutettua arkea  lastensa luovuutta huomaamatta.


Hyvin aikataulutettu on puoliksi toteutettu, pitää toki paikkansa molempien, Hannojen ja Sannojen maailmassa. Silti näkökulma asioihin on erilainen. Hannat voisivat oppia jotakin Sannoilta. He voisivat suhtautua iloisen odottavasti joka syksyiseen kalenterirumbaan ja jos nyt eivät ihan iloisen odottavasti, niin kuitenkin hieman luottavaisemmin kuin aiemmin. He voisivat asettaa itselleen selkeämpiä tavoitteita. Hannat hyötyvät suunnittelusta ja aikataulutuksesta, vaikka se ei ole heille kovin luontaista. Ilman niitä Hanna ohjautuu vain metsään. Sannat taas voisivat miettiä, mitä vastaan ovat suojautuneet kalenteroidulla elämällään. Voisiko vähemmän olla joskus enemmän?


Silti lokakuun puoleen väliin mennessä Hannat ja Sannat hymyilevät toisilleen. Hannat ovat olleet usein muuallakin kuin metsässä, kohdanneet mielenkiintoisia haasteita aikataulutuksen kautta ja harkitsevat yhden uuden tavoitteellisen aikamodulin lisäämistä kevätkaudelle.  Sannat puhkuvat vielä intoa elämän soljuessa mukavasti uomissaan. He ovat olleet myös metsässä, sillä tämän syksyn harrastustarjonnassa oli ”Eräänny ja käristä makkarasi avotulella” –kurssi.


Onneksi tulee talvi. Se tasapäistää. Metsään on entistä vaikeampaa mennä. Kuura kukkii molempien autojen tuulilaseissa ja pakkaslumi narskuu kenkien alla. Silloin Hannat ja Sannat kohtaavat kiireestä kantapäähän arjen kuormittamina. Siinä konservatorion ala-aulassa soitin toisessa ja lapsi toisessa kädessä he puhisevat yhteen ääneen: Kyllä tämä arki on sitten kamalan täyttä.

Minna Snellman, kehitysvammaistyön pastori

Bloggarit

Taivastelua
49 artikkeli(a)
Toimitus
1 artikkeli(a)
Aimo Salonen
63 artikkeli(a)
Sami-Petteri Asikainen
17 artikkeli(a)
Anna Tenhu
22 artikkeli(a)
Hilppa
12 artikkeli(a)
Tiltu Taimela
3 artikkeli(a)
Jussi Viljala
1 artikkeli(a)

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä